Suomen moderni historia

Neuvostoliiton hajotessa 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, Suomen politiikka ja näin ollen myös talous koki mullistavia muutoksia. Ilmapiiri koko Suomessa oli vapaampi, ja Suomi alkoi saada enemmän ja vahvempia ulkopoliittisia suhteita. Suomen työttömyysaste tosin kasvoi kolmesta prosentista jopa 20, ja markan arvo laski. Suomi ja Neuvostoliitto tekivät sopimuksen hyvissä väleissä alkuvuodesta 1992, ja Suomen liittyessä Euroopan Unioniin asiat alkoivat taas järjestyä.Vuonna 2000 Suomen ensimmäinen naispresidentti, Tarja Halonen astui valtaan. Halonen keskittyi urallaan erityisesti ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Tarja toimi tasavallan presidenttinä kolme kautta, vuoteen 2012 asti, jolloin nykyinen presidentti Sauli Niinistö astui valtaan. Niinistö hävisi aikaisemmissa, vuoden 2006 vaaleissa, Haloselle vain neljällä prosentilla äänistä. Halosen suosio oli huipussaan vuoden 2003 joulukuussa, jolloin kyselyiden mukaan jopa 88 % suomalaisista oli tyytyväisiä Halosen toimintaan.Vuoden 2003 Eduskuntavaalit muuttivat taas hallituksen poliittista koostumusta. Anneli Jäätteenmäen johtamaan hallitukseen ei enää kuulunut Kokoomus, ja Jäätteenmäen kerrotaan käyttäneen niin sanotusta Irak-vuodosta saamia tietojaan Paavo Lipposta vastaan. Uusi hallitus koostui Keskustan, Sosiaalidemokraattien ja Ruotsin kansanpuolueista. Jäätteenmäki joutui pian eroamaan roolistaan poliittisten paineiden alla, Irak-kohun levitessä, ja vuoden 2003 kesäkuussa Matti Vanhanen valittiin uudeksi pääministeriksi ja johtamaan hallitusta. Lyhyen hetken vuonna 2003 Suomi oli ainoa valtio Euroopassa, jolla oli niin naispresidentti, kuin naispääministerikin.Vuoden 2007 Eduskuntavaaleissa Kokoomus sai taas tarpeeksi kannatusta noustakseen takaisin hallitukseen, ja Sosiaalidemokraattien kannatus laski. 20 ministeristä jopa kahdeksan edusti Kokoomusta ja toiset kahdeksan Keskustapuoluetta. Myös Vihreiden ja Ruotsin kansanpuolueen ministereitä kuului hallitukseen.

100-vuotispäiväänsä

Suomi juhli 100-vuotispäiväänsä vuonna 2018, ja ympäri maata järjestettiin juhlavuonna erilaisia tapahtumia. Sadassa itsenäisessä vuodessaan Suomi kasvoi köyhästä maatalousmaasta moderniksi hyvinvointivaltioksi, ja tätä kasvua kuvataan muun muassa Yle Areenan lukuisalle kielelle käännetyllä videolla. Videolla kuvitteellisten Virtasten suku kasvaa Suomen mukana.Suomi on jatkuvasti ykkössijoilla muun muassa hyvinvointitilastoissa, ja pitkän itsenäisyytensä, kukoistavan teknologiaosaamisensa, sekä kasvavan matkailualansa ansiosta Suomi on yksi ”uuden Euroopan” suurista menestyjistä. Suomella on vielä paljon tarjottavaa, niin kansalaisilleen kuin elämänjanoisille matkaajille. Suomi tunnetaan maailmalla sisukkaista, vahvoista kansalaisistaan, jotka eivät luovuta tai kerskaile turhasta. Konkreettisesti Suomi tunnetaan saunoistaan ja salmiakistaan, mutta sisu on se, minkä suomalaiset ovat kantaneet mukanaan niin Talvisodan, kuin laman läpi.

Suomi ja EU

Vuonna 1991 tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja kaksi kolmesta suurimmista puolueista, Keskusta ja Sosiaalidemokraatit vastustivat Euroopan Unioniin liittymistä, ja puolsivat Euroopan talousalueen (ETA) sopimukseen liittymistä. Neuvostoliiton hajoamisen ja Ruotsin liittymishakemuksen seurauksena mahdollisuudet ja tarpeet liittyä alkoivat kasvaa.Suomi lähetti oman hakemuksensa vuonna 1992, ja sai hyväksynnän vuonna 1994. Virallisesti Suomi liittyi Euroopan Unioniin yhdessä Itävallan ja Ruotsin kanssa tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1995. Esko Aho oli tuolloin Keskusta-Konservatiivien johtaja ja Suomen ohjaamista EU:hun pidetään hänen suurimpana saavutuksenaan.

Suomi ja EU

Euroopan Unionin laajentuminen vuonna 2004 johti isoon keskusteluun Suomen turvallisuuspolitiikasta. Suomen eteläiset naapurit Viro, Latvia ja Liettua liittyivät tuolloin EU:n lisäksi myös NATO:on. Euroopan Unionin perustuslakia muutettiin, ja se hyväksyttiin kesäkuussa 2008 Lissabonin sopimuksessa.Nykyisin Euroopan Unioniin kuuluu, Suomi mukaan lukien, 28 Euroopan maata. Kaikki Unionin toiminta perustuu perussopimuksiin, jotka jokainen jäsenvaltio allekirjoittaa vapaaehtoisesti. Euroopan komissiossa Suomea edustaa Jyrki Katainen, joka vastaa työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä. Komission jäsenet eivät aja vain oman maansa etuja, vaan koko Euroopan Unionin etuja.

Suomen hallitus

Suomen hallitus on parlamentaarinen demokratia, jossa valtionpäämies on presidentti ja hallituksen päämies on pääministeri. Demokratia sisältää monipuoluejärjestelmän. Suomen poliittinen järjestelmä on paljon samankaltainen verrattuna Ranskaan sen vallan jakamisen pääministerin ja presidentin toimeenpanovallan perusteella. Pääministeri ja hänen yksitoista ministeriään nimitetään muodostamaan hallitus. Kansalaisten äänet auttavat valitsemaan pääministerin. Presidentti on kuitenkin vastuussa pääministerin valitsemisesta. Presidentin hallintokausi on kuusi vuotta. Monta poliittista puoluetta ottavat osaa äänestykseen ja valitut puolueet valitaan enemmistövaalina. Eniten ääniä saanut puolue voittaa enemmistöpaikat hallituksessa ja nimittää johtajansa pääministeriksi. Hallituksella on rajoitettu valta kun se tulee eduskunnan ohjaamiseen. Suomen perustuslaki antoi vallan presidentille kieltää päätöksen, jonka eduskunta on tehnyt, jonka eduskunnan enemmistöäänestys voi myös kumota. Monille naisille annetaan myös poliittisen edustajan asema lainsäädännöllisessä ja toimeenpanovallassa Suomessa.

Valtioneuvosto:

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Suomen hallinnon toimeenpanovallan valta jaetaan presidentin ja pääministerin välillä. Suomen valtioneuvosto on toimeenpanovalta, joka ohjaa Suomen hallinnon työskentelyä ja johtamista. Se valtuuttaa lainsäädännöllisten lakiehdotuksien kulkemisen eduskuntaan. Hallitus vastaa eduskunnalle ja yksittäinen epävarma liike voi hylätä sen. Sen itsenäisyyden jälkeen, Suomen senaatti muodosti hallituksen ja korkeimman oikeuden, mutta myöhemmin nimettiin uudelleen valtioneuvostoksi. Nauttiakseen mukavasta hallintotavasta, valtioneuvoston täytyy voittaa eduskunnan luottamus. Pääministerin valitsemat ministerit ovat vastuussa monesta ministeriöistä heidän allaan. Heidän täytyy olla Suomen kansalaisia ja olla tehnyt rehellistä ja kykenevää työtä maan vuoksi. Valtioneuvosto ohjaa ministereitä ja hallintoviranomaisia ja on vastuussa heidän teoistaan.Presidentin velvollisuuksiin kuuluu ulkopolitiikka, jota myös pääministeri sekä muut valtion virkamiehet operoivat. Hän on myös ylipäällikkö, joka valitsee valtion eri virkamiehet ja tuomarit sekä on myös vastuussa asevoimista. Presidentti ei voi toimia ilman ministerin lupaa, ja jos ministeri kieltäytyy antamasta lupaa, on mahdotonta presidentille toimia. Puuttuvan luvan takia presidentillä on kaksi vaihtoehtoa: suostua neuvoston päätökseen, tai hän voi hylätä päätöksen ja rakentaa uuden päätöksen  mieltymyksensä mukaan.Jokainen asia, jota pitää keskustella hallituksen kanssa, viidellä ministerillä on päätösvaltaisuus ja  keskustelu pidetään hallinnon auktoriteetin täysistunnossa. Loput vähemmän merkityksellisistä ongelmista keskustellaan ja ne ratkaistaan ministeriöiden sisällä. Täysistuntoja pidetään pääministerin läsnäollessa.

Lainsäädäntö- ja oikeuslaitos:

Suomen eduskunta

Suomalaisen hallituksen lainsäädäntövalta harjoittaa ylintä lainsäätöä. Se voi hylätä hallinnon ja jopa muuttaa perustuslakia. Se on yksitoiminen lainsäädäntö ja on vastuussa sekä hallituksen päätöksien hyväksymisestä että pääministerin valitsemisesta. Suomen kielellä, parlamenttia kutsutaan Eduskunnaksi.Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi ja se muodostuu 200 jäsenestä, jotka on valittu 15 vaalipiiristä. Jokaisen vaalipiirin äänestäjät on esitetty ja valitut ehdokkaat poliittisista puoleista luetellaan satunnaisesti. Äänestäjien pitäisi äänestää yksittäisiä ehdokkaita koko poliittisen puolueen sijaan. Ehdokas, joka saa eniten ääniä vaalipiirissä, voittaa istuimen. Poliittisien puoleiden istuimien määrän määrittää niiden ehdokkaat ja sen enemmistön edustaminen eduskunnassa. 15. vaalipiiristössä vain yksi jäsen valitaan ja paikka varataan Ahvenanmaan alueelle.  Hallituksen oikeuslaitos on itsenäinen valta ja se harjoittaa erillään muista haaroista. Päätökset muotoillaan laista. Suomi operoi sen oikeudellisen sektorin ‘kaksinkertaisen tuomioistuimen’ säännön mukaan ja on jaettu kahteen ryhmään: yleinen tuomioistuin ja hallintotuomioistuin. Se käsittää useita tuomioistuimia, sisältäen korkeimman oikeuden, käräjäoikeuden, muutoksenhakutuomioistuimen ja tavallisen siviili- ja rikosoikeudellisen tuomioistuimen. Se sisältää myös työtuomioistuimen, vakuutustuomioistuimen ja hallintotuomioistuimen. Presidentti valitsee tuomarin oikeudellisen valintakomitean ehdotuksien mukaan. Tuomarit valitaan kokemuksen perusteella ja heille annetaan pysyvä asema. Suomen oikeutta kutsutaan myös ‘kolmen portaan’ järjestelmäksi, koska siinä on kolme porrasta. Ensimmäinen porras sisältää ainoastaan yleisen tuomioistuimen, kun taas ensimmäinen ja toinen porras jaetaan hallintotuomioistuimeen ja yleiseen tuomioistuimeen.

Suomeen muutto opiskelijana:

Jos olet muuttamassa Suomeen opiskelijana, on paljon, johon sinun pitäisi valmistautua. Suomen opetusjärjestelmää pidetään yhtenä parhaista koko maailmassa. Se on mullistanut opetusjärjelmänsä asettamalla huipputason ja älyllisen ja koulutusuudistuksen. Samalla kun muut koulutuslaitokset pakottavat oppilaita kirjoittamaan kokeita ja työskentelemään yhtäläisesti, Suomen koulutuslaitokset kohtelevat oppilaita tasapuolisuuden periaatteella.

Mihin valmistautua

Kun olet muuttamassa Suomeen opintoja varten, et luultavasti löydä yhtään yliopisto-asuntolaa tai hostellia ottamaan sinua vastaan. Opiskelijat asuvat yleensä vuokra-asunnoissa ja ovat vastuussa omasta majoituksestaan. Tyypillisesti, opiskelija-asunto-säätiöt auttavat sinua sen kanssa ja järjestävät majoituksen tarpeidesi mukaan. Ulkomaalaisille vaihto-oppilaille on viisasta etsiä majoitus keväällä mieluummin kuin syksyllä; on helpompi prosessi hakea sitä keväällä. On olemassa kolme huoneistotyyppiä, joita voit löytää Suomessa: jaettu huoneisto, yksiöhuoneisto ja perhehuoneisto.  Jaetut ja yksiöhuoneistot ovat ihanteellisia sinkuille opiskelijoille. Edellä mainittu sisältää kahdesta kolmeen makuuhuonetta, jossa on erillinen keittiö ja kylpyhuone. Tämä jaetaan kahden tai kolmen muun opiskelijan kanssa ja on halvempi vaihtoehto. Jälkimmäinen, yksiöhuoneisto, ovat kalliimpia ja vaikeampia saada, mutta ovat kuitenkin tilavampia. Perhehuoneistot ovat pariskunnille tai perheille. Ne sijaitsevat koulujen ja julkisien paikkojen lähellä ja sisältävät kahdesta kolmeen makuuhuonetta, joissa on keittiö ja olohuone.Kun olet muuttamassa pois kotimaastasi oppilaana, on mahdollista ettet tunne ketään ympärilläsi. On viisasta tutustua ihmisiin ja ystävystyä, sillä se on myös hyödyllistä. Jotkut yliopistot järjestävät myös ohjelmia kansainvälisille opiskelijoille lukukauden alussa, jotta he voivat tutustua muihin oppilaisiin.

Suomalainen perinteinen ruoka

Kansainväliset oppilaat pääsevät syömään ja kokemaan erilaisia ruokia; ruokia, joista he eivät luultavasti ole ikinä ennen kuulleetkaan.  Ennen muuttamista Suomeen, voit etsiä erilaisia ruokia, joista suomalaiset nauttivat. Voit etsiä yleisimpiä paikallisia ruokia, kuten karjalanpiirakka, kaalilaatikko, graavilohi ja pyttipannu. Se tuntuu uudelta ja vieraalta ensin, mutta totut siihen lopulta.Jokaisen maan säännöt ja määräykset ovat erilaisia muista maista. Voit todeta, että säännöt ovat täysin erilaisia kotimaastasi tai ne voivat olla samoja. On olennaista tutkia Suomen lakeja ja ymmärtää siellä asumisen perusasiat. Ajetaanko siellä vasemmalla vai oikealla puolella? Voitko juoda alkoholia julkisilla paikoilla? On parempi mennä sinne hyvin valmistautuneena tai et voi ikinä tietää, milloin rikot Suomen lakia. Muuttaessa vieraaseen maahan, on olennaista tietää liikenteestä ja miten pääset kouluun. Voit joko ostaa oman kulkuneuvosi tai käyttää julkisen liikenteen palveluja. Tutustu siihen, mikä ikävaatimus on ajokortille tai mitkä julkisen liikenteen reitit ja aikataulut ovat. Ajavatko he opistollesi? Pääsetkö sinne ajoissa? Jne. Joillakin opiskelijoilla on ongelmia löytää englantia puhuvia ihmisiä. Mutta Suomi on yksi parhaista maista, joissa puhutaan englantia ja sinulla ei varmasti oli ongelmia löytää joku, jolle puhua, vaikka et tietäisi sanaakaan suomea. Se voi helpottaa asioita, jos opit äidinkieltä, mutta se ei ole välttämätöntä. Suomessa voit myös löytää töitä helpommin, jotka eivät vaadi suomen kielen tuntemusta ja voit jatkaa englannin kielellä.

Suomalaiset yliopistot ovat korkealaatuisia

Opiskelijatyön löytäminen Suomessa ei ole vaikeaa. Jotkut asemat vaativat sujuvan suomen tai ruotsin kielen, mutta on mahdollista löytää työ vaikka et puhu kumpaakaan. Opiskelijat työskentelevät usein opintojensa lomassa ja sen takia osa-aikaisen työn löytäminen ei ole vaikeaa. Voit löytää töitä jotka joko vaativat työskentelyä arkipäivinä samalla kun jotkut tarvitsevat apua viikonloppuisin kouluystävällisien tuntien mukaan. Löydät luultavimmin, että kulttuuri Suomen opintolaitoksissa on erilainen muista maista. Koulutus Suomessa on täysin ilmainen yliopistoon asti ja laki määrää, että mikään laitos ei veloita lukukausimaksuista, kirjoista, aterioista ja jopa kuljetuksesta. Jokainen, opettajat ja oppilaat auttavat toisiaan ja arvostavat toisiaan. Elintaso ja terveydenhuolto ovat korkealla ja laadusta ei tehdä kompromisseja. Kulttuuri siellä on uskomattoman sivistynyt ja ihmiset ovat asiantuntevia. Noin 80% suomalaisista ovat kaupunkilaisia. Opettajan ammatti on tärkeää ja sitä pidetään parhaana ammattina. Suomessa ei ole säännöllisia kokeita tai tarkastuksia, kaikkia oppilaita käsitellään heidän kykyjensä mukaan.