Miten Suomi eroaa muista pohjoismaista

Kylmyys, järvet, talvet ja revontulet. Näistä Suomi tunnetaan maailmalla. Mikä tekee Suomesta kuitenkin erilaisen verrattuna muihin pohjoismaihin? Ulkomaalaisen näkökulmasta pohjoismaat ovat hyvin samanlaisia ja varsinkin me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että eihän Suomea kuitenkaan tiedetä. On kuitenkin muutamia asioita, joista voi löytää eron muihin verrattuna. Skandinaviaan kuuluvat virallisesti Ruotsi, Norja ja Tanska, mutta Suomea ja Islantia pidetään osana pohjoismaista. Lähtökohtaisesti siihen syynä ovat täysin maantieteelliset termit, sillä aluetta, jota pidetään Skandinaviana, on maantieteellisesti eroteltu alue – Skandinavian niemimaa.

Suomi on kuitenkin osa pohjoismaita ja osittain sekä kulttuurisista syistä, mutta tavallaan myös maantieteellisistä syistä Suomesta löytyy muutamia eroja muihin pohjoismaihin verrattuna. Ne saattavat tuntua pieniltä, mutta Suomen kaltaiselle valtiolle, joka sijaitsee yhden suurvallan ja kahden kuningaskunnan naapurimaana, olemme onnistuneet aika hyvin. Suomi on toistuvasti valittu maailman onnellisimmaksi maaksi ja tästä voimmekin olla ylpeitä. Suomen onnellisuutta on uutisoitu useasti maailmassa, mutta olemme silti siinä tällä hetkellä maailman parhaita. Muut pohjoismaat tulevat kyllä perässä: 2. sijalla Tanska, 3. sijalla Norja ja 4. sijalla Islanti. Ruotsi on sijalla 7. Vaikka Suomikin on varakas valtio ja keskipalkat ovat korkealla, raha ei ole onnellisuuden tae. Valtiolla ja sen toimivuudella on suuri merkitys ja tutkimusten mukaan suomalaiset ovat tyytyväisiä omaan kotimaahansa. Tiesitkö, että Suomessa asuvista iso osa osallistuu joko rahallisesti tai työpanoksellaan vapaaehtoistyöhön? Onnelliset ihmiset tuntuvat siis jakavan hyvää muillekin. Kaikkein suurin ero Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä on kuitenkin todennäköisesti kieli. Kaikissa muissa pohjoismaissa kielet muistuttavat paljon toisiaan niin kieliopiltaan kuin sanavarastoltaan, mutta suomen kieli on täysin poikkeava. Uralilaisiin kieliin kuuluva suomi poikkeaa naapurikielistä reippaasti.

Suomalaisten kulttuuri ja musiikki

Vaikka Suomi on pohjoismaista yksi nuorimmista itsenäisistä valtioista ja on ollut valloitettuna isoimman osan historiaansa, meiltä löytyy kuitenkin asioita onnellisuuden ja kielen lisäksi, jotka saavat Suomen eroamaan muista pohjoismaista. Suomi loistaa muissakin tilastoissa. Nimittäin Suomesta löytyy kaikkein eniten raskaan metallimusiikin bändejä verrattuna muihin Euroopan maihin! Jokaista miljoonaa asukasta kohden bändejä löytyy jopa 630, kun esimerkiksi Ruotsissa bändejä on 428 ja Norjassa 299. Suomalaiset bändit tunnetaan pohjoismaiden ulkopuolella hyvin.

metallimusiikin bändejä

Suomi tunnetaan myös tietysti Muumeista! Vastaavanlaista kulttuuria ja hahmoja ei muista pohjoismaista löydy. Muumit ovat tunnettuja erityisesti Aasian maissa, kuten Japanissa ja Muumimaailmaa pidetäänkin yhtenä suosituimpana suomalaisena huvipuistona. Monet aasialaiset haluavat jopa mennä naimisiin Muumimaailmassa.

Suomi historiassa

Välillä suomalaisena voi tuntua siltä, että suomalaiset tuotteet ja palvelut eivät ole tunnettuja eikä ketään kiinnosta. Aina kun Suomi mainitaan elokuvassa tai televisiosarjassa, tekee mieli innostua ja kertoa ystävälle heti, että hei – Suomi mainittu! Suomen historia eroaa monesta muusta pohjoismaasta. Suomi on ollut ainoana pohjoismaana Venäjän vallan alla. Muita pohjoismaita on ollut Ruotsin ja Saksan vallan alla, kuten Suomikin. Tämä on tuonut suomalaiseen kulttuuriin vahvuutta ja sitä kuuluisaa sisua, jota ei välttämättä muista maista löydy. Islanti ja Suomi ovat myös ainoita maita, jotka eivät ole kuningasperheen hallinnassa. Tanska, Norja ja Ruotsi ovat kaikki kuningaskuntia, mutta Suomi ja Islanti ovat demokraattisia tasavaltoja. Vaikka Suomeen pitikin tulla kuningas Saksasta, demokratia jäi valtaan sotien jälkeen. Suomi on ainutlaatuinen myös luonnossa. Suomen sijainti, runsaat järvet ja Itämeri ovat luoneet Suomeen lajeja, joita ei muista pohjoismaista, eikä edes maailmasta löydy. Saimaannorppa on tällainen laji. Muut lajit ovat pääosin ötököitä ja kasvilajeja, kuten läätekätkökääriäinen. Kaikki nämä asiat, olivat ne pieniä tai suuria, tekevät Suomesta ainutlaatuisen. Huolimatta siitä, että jokin tietty asia saattaa olla sama myös muussa pohjoismaassa, on Suomi näillä yhdistelmillä hyvin muista erottuva.

Tuhansien järvien maa

Suomi on Pohjois-Eurooppaan sijoittuva tasavalta ja sen naapurivaltioihin kuuluvat Venäjä, Ruotsi, Viro sekä Norja. Suomessa on kaksi virallista kieltä, jotka ovat suomi ja ruotsi. Kuitenkin vain pieni osa suomalaisista puhuu sujuvaa ruotsia. Suomalaiset puhuvat keskimääräisesti hyvää englantia. Suomen väestöstä lähes 96 % on suomenkansalaisia ja ulkomailta suomeen muuttaneiden määrä on EU-maiden alhaisempia. Suomen presidenttinä on vuodesta 2012 ollut Sauli Niinistö.

Suomen historiaa

Suomi on nuori maa ja viime vuonna vietettiin Suomi 100 juhlavuotta. Suomi on kuulunut aikanaan sekä Venäjälle että Ruotsille. Suomi itsenäistyi 6.12.1917 Venäjän keisarikunnan romahdettua. Merkittävimmät sodat Suomelle olivat ensimmäinen maailmansota, Suomen sisällisota, talvisota sekä jatkosota. Sotien jälkeen Suomen kehitys lähti nousuun, kunnes 90-luvun alkupuolella koettiin merkittävä talouslama. Sadat tuhannet suomalaiset muuttivat ruotsiin työpaikkojen perässä. Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan Unioniin ja vuonna 2002 siirryttiin markasta euroon.

Suomen historiaa

Suomi maailman silmin

Maailmalla suomi on tullut tunnetuksi muun muassa erityisen hyvästä koulutustasosta, tasokkaasta jääkiekon pelaamisesta sekä tietenkin Nokia puhelimista. Suomi on saanut myös näkyvyyttä Muumi-hahmojen sekä Angry Birds-hahmojen takia. Lappi ja Korvatunturi ovat tärkeitä turistikohteita Suomessa, sillä Korvatunturilla tunnetusti asuu se aito ja oikea Joulupukki. Suomi on myös maailmankuulu pitkistä kylmistä talvistaan. Maailmalla Suomi on kuin pisara meressä ja on varmasti paljon ihmisiä, jotka eivät ole Suomen maasta kuullutkaan. Kansainväliseen tietämykseen Suomi nousikin parhaiten vasta vuonna 1952 järjestettyään kesäolympialaiset maan pääkaupungissa Helsingissä.

Suomen monipuolinen luonto

Suomea ei turhaan kutsuta tuhansien järvien maaksi. Suomessa on noin 188 000 järveä, joka on enemmän kuin missään muussa EU maassa. Suomessa on myös laajimmat luonnonsuojelualueet koko Euroopassa. Suomessa on pieni väestö ja väestön tiheys, ja noin 69% maan pinta-alasta on metsää. Suurin osa väestöstä asuukin maan eteläosassa.  Suomen luonto on merkittävä vetonaula, josta varmasti löytyy tekemistä jokaiselle kulkijalle. Suomalaiset ovat ulkoilevaa ja luontoa rakastavaa kansaa ja ehkä ei olekaan sattumaa että suomalaiset pärjäävät erityisesti talviurheilulajeissa.

The diverse nature of Finland

Suomen ilmasto on siunaantunut neljällä vuoden ajalla. Tosin se monelle mieluisin vuodenaika eli kesä on vuodenajoista lyhyin. Kesä on vuoden valoisinta aikaa ja kesällä muun muassa lapissa vietetäänkin yöttömiä öitä. Kesät ovat välillä runsassateisia ja toisaalta taas välillä koetaan pitkiäkin helleaaltoja. Syksy on sateinen ja pimeä, mutta ruska-aika on kaikkine väreineen näkemisenarvoinen elämys. Talvisää on hyvin vaihtelevaa ja lämpötila voi vaihdella suurestikin loskaisista nollakeleistä, poskipäissä tuntuviin pakkasiin. Lapissa talviaika koettelee ihmisiä, sillä jopa 53 vuorokauden aikana aurinko ei nouse lainkaan, tarkoittaen jatkuvaa kaamosta. Kevät-talvella aurinkoa alkaa jo näkyä ja pikku hiljaa toivo kesästä nousee taas ihmisien mieleen. Ilmasto vaihtelu on suurta myös Suomen sisällä.

Tasa-arvoinen suomi

Suomen valtauskonto on kristinusko, mutta maahanmuuton lisääntyessä myös muut uskonnot ovat yleistyneet vähitellen. Nykyään moni suomalaisistakin vaihtaa uskontoaan enemmän omaa hengellisyyttään vastaavaksi. Jokaisella on oikeus harjoittaa omaa uskontoaan, joka on yksi esimerkki tasa-arvoisesta Suomesta. Suomessa nainen ja mies ovat tasa-arvoisessa asemassa ja tasa-arvolakia kehitetäänkin jatkuvasti. Toisaalta Suomi on herännyt myöhään joihinkin tasa-arvo kysymyksiin, kuten tasa-arvoisen avioliittolain uudistukseen. Vihdoin vuonna 2017 tuli voimaan laki, jonka mukaan samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet solmia avioliiton. Suomi on hyvin lakisääteinen maa ja suomalaiset kutsuvatkin maata välillä ”Sääntö Suomeksi”, mutta ehkä juuri lakien ja sääntöjen ansiosta Suomi on hyvin organisoitu ja toimiva maa. Rikollisuus on verrattain vähäistä ja maan turvallisuustaso korkea. Tervetuloa Suomeen!

Suomen poliittinen historia

Suomen poliittinen identiteetti alkoi kehittyä Suomen ollessa Venäjän alaisuudessa vuosista 1809 vuoteen 1917. Tuon aikakauden aikana Suomella oli autonominen asema Neuvostoliitossa. Poliittinen aktivismi kasvoi asteittain, ja suomalaiset alkoivat vaatia enemmän autonomiaa ja lopulta itsenäisyyttä Suomelle.Suomen ensimmäiset poliittiset puolueet syntyivät kielikiistoista. Fennomaanien ryhmä ajoi suomen kielen asemaa, ja jakautui 1890-luvulla ”vanhoihin” ja ”nuoriin” suomalaisiin. Ruotsin kielen asemaa taas puolsi lyhytikäinen liberaalien puolue.Ajan myötä Suomessa alkoi muodostumaan myös muita puolueita Vanhojen ja Nuorten suomalaisten lisäksi. Vuosisadan lopulla syntyi työväenpuolue, josta vuonna 1903 muodostui Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue, SDP. Maanviljelijät muodostivat oman puolueensa, Maalaisliiton, vuonna 1907. Samoihin aikoihin sai syntynsä myös ruotsinkielisen väestön asioita ajava puolue, Svenska Folkpartiet, SFP.Venäjän ensimmäisen vallankumouksen jälkeen suomalaiset saivat mahdollisuuden yksimieliseen lainsäädäntöön ja yleiseen äänioikeuteen, ja Eduskunta sai alkunsa. Vuonna 1907 järjestettiin ensimmäiset kansalliset vaalit, ja vain yhdellä askeleella Suomi muuttui yhdestä Euroopan poliittisesti ongelmallisista maista yhdeksi Euroopan kehittyneimmistä.Suomi itsenäistyi vuonna 1917, joulukuun kuudentena päivänä. Meni vain muutama viikko, kun Suomen poliittiset puolueet kohtasivat niin suuria ristiriitoja, että syntyi sisällissota, joka kesti vuoden 1918 toukokuuhun saakka. Vuonna 1919, yhä tiettyjen erimielisyyksien ja ristiriitojen keskellä, suomalaiset loivat yhdessä uuden perustuslain, sekä 200-paikkaisen Eduskunnan. Suomi koki paljon vaikeuksia niin poliittisesti kuin taloudellisesti sotien välillä, mutta käsitteli niitä paljon paremmin kuin monet muut eurooppalaiset valtiot.

Urho Kekkosen

Toisen maailmansodan jälkeen, 1950-luvun alkupuolella Suomen politiikka alkoi taas uusiutua. Yksikään puolue ei ollut dominoiva, mutta maaseutulaisten puolue pysyi hallintopuolueena Urho Kekkosen hallintakauden loppuun saakka. Vuonna 1966 nimi muuttui Keskustapuolueeksi. Historiallisesti suurin puolue oli Sosiaalidemokraattinen puolue, mutta jakoi tuolloin vasemmistolaisten äänet Suomen Kommunistisen Puolueen, SKP:n kanssa. 1980-luvulla kommunisteilla oli ongelmia sopeutua uusiin sosiaalisiin normeihin, minkä seurauksena SKP hajosi useampaan toisiaan vastaan sotiviin ryhmiin.

Tämän päivän politiikkaa

Nykyinen versio Suomen perustuslaista kirjoitettiin maaliskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2000. Lainsäädännöllinen valta kuuluu parlamentille, kun taas valtion asioita hoitavat tasavallan presidentti ja hallitus. Oikeusvaltaa käyttävät hallituksesta riippumattomat tuomioistuimet. Suomalainen erityispiirre on mahdollisuus tehdä poikkeuksia perustuslaista tavanomaisia lakeja käsitellessä. Suomen puolueiden on toimittava toistensa kanssa yhteistyössä muodostaakseen koalitiohallituksia. Vaikka osa puolueista on paljon vahvempia ja kannatetumpia kuin toiset, ei niillä usein ole mahdollisuutta saavuttaa suurta valtaa yksinään.Tasavallan presidentti valitaan kansanäänestyksellä kuuden vuoden välein, ja nykyisenä presidenttinä toimii Sauli Niinistö. Presidentti käsittelee muun muassa Suomen ulkopoliittisia suhteita, hyväksyy lakeja, voi kutsua ylimääräisiä parlamentaarisia istuntoja, sekä nimittää muun hallituksen pääministerin ehdotusten mukaisesti. Tasavallan presidentti ei voi yksin tehdä esimerkiksi rauhaa ja sotaa koskevia päätöksiä, mutta on asevoimien ylin komentaja. Hallitus muodostuu pääministeristä ja 17 muusta ministeristä, sekä oikeuskanslerista. Hallitus tuottaa suurimman osan materiaalista, jonka parissa Eduskunta työskentelee. Eduskunta on vielä tänäkin päivänä 200-jäseninen, ja omaa muun muassa valtuudet tehdä muutoksia perustuslakiin.

Sosiaalidemokraattinen puolue

Parlamenttipuolueita tänä päivänä ovat Keskusta (KESK), Kokoomus (KOK), Sosiaalidemokraattinen puolue (SDP), Sininen tulevaisuus (SIN), Perussuomalaiset (PS), Vihreä liitto (VIHR), Vasemmistoliitto (VAS), Ruotsalainen kansanpuolue (RKP), Kristillisdemokraatit (KD), sekä Seitsemän tähden liike (TL). Lisäksi, parlamentin ulkopuolisia puolueita ovat Eläinoikeuspuolue (EOP), Kansalaispuolue (KP), Kommunistinen puolue (SKP), Kommunistinen työväenpuolue (KTP), Feministinen puolue (FP), Itsenäisyyspuolue (IPU), Liberaalipuolue (LIB), Piraattipuolue (PP), sekä Suomen Kansa Ensin (SKE). Nämä kaikki ovat Suomen lain mukaisesti rekisteröityjä puolueita. Jotta puolue voidaan rekisteröidä, sillä on oltava demokraattisesti pätevät sisäiset säännöt, ja vähintään 5000 kerättyä allekirjoitusta äänioikeutetuilta kannattajilta.