Kirjoittajalta Veeti

Blog

Suomalainen koulujärjestelmä

Esikoulu Suomessa alaikäinen lapsi käy  esikoulua (puhekielessä eskari). Esikoulussa lasta valmistellaan varsinaisen koulun aloittamiseen opettamalla hänelle erilaisia uusia taitoja. Lapset oppivat muun muassa kirjoittamaan, lukemaan ja piirtämään. Jo esikoulussa tutustutaan joihinkiin kouluaineisiin, kuten kirjallisuuteen, matematiikan alkeisiin ja musiikkiin. Esikoulu järjestää myös retkiä luontoon ja juhlia. Lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät ja he saa uusia ystäviä, joiden […]

Lue lisää
Blog

Missä vierailla Suomessa?

Suomalaisia vetää puoleensa kovasti Espanjan aurinkorannikot, vaikka kotimaastakin löytyy todella upeita kohteita, joissa nauttia Suomen luonnosta ja kulttuurista. Onhan suomalaisen puhtaus aivan omaa luokkaansa, jota tullaan katsomaan ympäri maailmaa. Etelä-Suomi Temppeliaukion kirkko, Suomenlinna, raitiovaunut ja metro. Kaupunkielämästä pitävien kannattaa suunnata Helsinkiin, josta löytyy Tuomiokirkko, pohjoismaiden suurin kauppakeskus Itis, paljon erilaisia museoita kuten Kiasma ja Ateneum. […]

Lue lisää
Blog

Suomalainen elämäntapa

Suomessa ihmiset elävät säännöllistä ja melkoisen suorituspainotteista elämää. Arki on jokaisen omaa oravanpyörää ja ihmiset liikkuvat suurelta osin vain kodin ja työn välillä. Viikonloppu onkin usein täysin vastakohta, jolloin suomalainen vaihtaa vapaalle ja välillä nollaakin kirjaimellisesti mielensä työasioista. Suomalaiset arvostavat rauhallisuutta, rehellisyyttä, menestystä ja ahkeraa työntekoa. Ulkoilu ja liikunta ymmärretään tärkeiksi osa-alueiksi terveydenedistämisen kannalta ja […]

Lue lisää
Blog

Suomalainen patriootti

Suomalainen patriotismi eli isänmaallisuus tarkoittaa rakkautta omaa maata ja sen luontoa kohtaan sekä perinteiden vaalimista. Suomalainen patriootti on valmis puolustamaan maataan ja sen vapautta ja hyvinvoitia, sekä tarvittaessa kuolemaan sen puolesta. Isänmaallisuus tarkoittaa laajemmin myös työn tekemistä oman maan hyväksi, hyvinvointivaltion rakentamista parantamalla yhteiskunnallisia oloja ja rauhan ylläpitämistä. Isänmaallisuus on laaja ja monipuolinen käsite, ja […]

Lue lisää
Blog

Suomen kulttuuriperintö: Karjalainen kulttuuri tänä päivänä

Historiallisesta Karjalan kansasta on jäänyt jäänteitä myös nykypäivän suomalaiseen kulttuuriin. Karjalan kieltä puhutaan tänä päivänä lähinnä Venäjän puoleisessa Karjalassa, jossa päämurteina ovat aunuksenkarjala, varsinaiskarjala, ja lyydi. Kieli on suomen kielen läheisin sukukieli, ja Suomessa on tänä päivänä noin 5 000 karjalaa taitavaa ihmistä, jotka ovat oppineet sen vanhemmilta sukupolvilta. Suomessa karjalan kielellä on ollut virallinen […]

Lue lisää
Blog

Tarina Suomen itsenäistymisestä

Ennen itsenäistymistään Suomi oli kuulunut pitkään Ruotsin ja sitten 1800-luvulta lähtien keisarillisen Venäjän valtakuntaan. Venäjä kunnioitti Suomen autonomista asemaa ja lakeja, joten Suomen ja Venäjän väliset suhteet pysyivät melkein koko 1800-luvun ajan hyvinä. 1800-luvun lopulla suhteet kuitenkin huononivat niin, että se ja Venäjän vallankumous johti lopulta Suomen irtautumiseen Venäjästä. Sortokaudet Venäjän viimeinen keisari, Nikolai II, […]

Lue lisää
Blog

SUOMALAINEN KULTTUURI

Suomalainen kulttuuri on Suomen kansan eli suomalaisten kulttuuri. Sen perinteet ja tavat ulottuvat kauas menneisyyteen ja sitovat suomalaisia muihin suomalaisugrilaisiin kansoihin, joiden kanssa suomalaisilla on ollut yhteinen historiallinen kieli- ja kulttuurikehitys. Suomen kulttuuri on tärkeä ja vahva osa suomalaista identiteettiä, ja sitä harjoittavat myös suomen ulkopuolella asuvat suomalaiset. Suomi on ollut pitkään Ruotsin ja sitten […]

Lue lisää
Blog

Suomen kulttuuriperintö: Karjalaisen kulttuurin historia

Historialliset karjalaiset asuttivat aluetta joka piti sisällään nykyisen Karjalan tasavallan, Karjalankannaksen, Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä pohjoisemmassa sijaitsevan Kymenlaakson. Karjala käsitteenä puhekielessä kuitenkin vaihtelee, ja joskus alue mielletään laajemmaksi, joskus pienemmäksi. Suomi menetti nykyisen Karjalan kannaksen ja Laatokan Karjalan Venäjälle Talvisodan päättyessä Moskovan rauhaan 1940. Tämän seurauksena yli 400 000 silloista Karjalaista joutui jättämään kotinsa ja […]

Lue lisää