Suomalaiset luonnonsymbolit

Monissa maissa eläin tai lintu on kansallinen symboli, mutta luonnonläheisessä Suomessa on seitsemän luonnonsymbolia, mukaan lukien kansallinen kala, kansallispuu ja jopa kansallinen hyönteinen. Maa juhlii myös Suomen luonnonpäivää joka vuosi elokuun viimeisenä viikonloppuna. Suomen kansalliset luonnonsymbolit saivat asemansa julkisten kyselyjen avulla, jotka saivat kymmeniä tuhansia postiäänestyksiä 1980-luvulla ja 90-luvulla ennen välittömien online-kyselyiden tulemista eteenpäin. Syitä sille, että Suomessa on niin paljon ikonisia luonnonsymboleja, voi olla se, että luonto on hyvin rakas suomalaisille. Tässä artikkelissa esitetyt kansalliset luonnonsymbolimme ovat sidoksissa suomalaiseen mytologiaan, perinteisiin ja populaarikulttuuriin monella mielenkiintoisella tavalla. Monet ovat olleet jo esillä postimerkeissä, organisaatioiden logoissa sekä euroja edeltävissä suomalaisissa seteleissä ja kolikoissa.

Karhu

Karhut ovat näkyvästi esillä suomalaisessa mytologiassa, mukaan lukien kansallinen kansanperinneepos Kalevalassa. Muinaissuomalais-ugrilaiset kansakunnat pitivät karhuja pelättyinä ja kunnioittetuina toteemisina eläiminä, ja suomalaiset pitävät karhua usein ”Metsän kuninkaana”. Noin 1500 ruskeaa karhua (Ursus arctos) vaeltaa Suomen nykyisissä suurissa metsissä, mutta he ovat hyvin varovaisia ihmisten ja harvat suomalaiset kohtaavat heidät luonnossa – vaikka viime vuosina turvalliset ja herkästi järjestetyt karhujen tarkkailumatkat Itä-Suomen karhujen maiden rajalla ovat mahdollistaneet yhä useamman suomalaisen ja ulkomaisen vierailijan tarkkailemaan näitä upeita eläimiä läheltä. Muita hyvin julkisessa kyselyssä hyvin menestyneitä eläimiä olivat metsästäjien suosikki hirvi tai hirvi (Alces alces) ja Saimaan rengashylje (Pusa hispida saimensis), joka on uhanalainen makeanveden hylje, joka löytyy vain Suomesta.

Joutsen

Joutsen

Valtajoutsen (Cygnus cygnus) on siro, pohjoinen, puhdas valkoinen, villi joutsen, joka esiintyy suomalaisessa kansanperinteessä ja kulttuurissa, Kalevalan kansaneposta aina säveltäjän Jean Sibeliuksen teoksiin. 1900-luvun alkupuolella villieläinten joutsenten lukumäärä väheni jyrkästi, kunnes 1950-luvulle mennessä Suomessa oli kasvatettu alle 20 paria. Joutsenet ovat sittemmin toipuneet sen jälkeen kun heidät on onnistuneesti korostettu esiin tulevana luonnonsuojeluliikehahmona; ja nykyään Suomessa asuu noin 6000 joutsenta. Keväällä paluumuuttavien joutsenparvien näky ja ääni tuovat ilon luonnon ystäville ympäri maata. Monissa tuotteissa on Suomen myymälöissä pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän mukainen joutsenjoutologo tai Suomessa valmistettuja ruokaa osoittava uimajoutsenlogo. Suomalaisissa eurokolikoissa on pari joutsenjoutoja lennossa joidenkin pohjimmiltaan suomalaisten järvimaisemien päällä.

Kielo

Suomen kansalliskukkaksi valittiin kielo (Convallaria majalis), koska sen houkuttelevat ja makeasti tuoksuvat kukat ovat hyvin tuttuja useimmille suomalaisille. Nämä herkät valkoisten kukinten ryhmät, jotka ovat muodoltaan pieniä kelloja, kukkivat alkukesästä kosteissa metsissä, puistoissa ja puutarhoissa melkein kaikissa osissa maata. Monivuotiset kielot kasvavat niin runsaasti, että lapsia ja muita luonnonystäviä voidaan rohkaista hakemaan niitä jättäen harvinaisimmat lajit kasvamaan, vaikkakin on syytä muistaa, että loppukesällä niitä korostavat kirkkaat punaiset marjat ovat myrkyllisiä. Kielosarja on esiintynyt usein suomalaisessa romanttisessa runossa ja pop-kappaleissa. Heidän suomen nimi kielo on myös perinteinen tytön nimi, joka jostain syystä annetaan usein myös ystävällisille lehmille.

Hopea koivu

Hopea koivu

Hopea koivu (Betula pendula), sen silmiinpistävä valkoinen kuori, rehevät vihreät lehdet ja kauniisti kaatuneet oksat, on ehkä Suomen metsien kaunein syntyperäinen puu, joten ei ollut yllättävää, kun äänestyksen voittaja valitsi maan kansallisen puu julkistettiin vuonna 1988. Suomalaiset ovat vuosien mittaan perinteisesti käyttäneet koivuja monella muulla tavalla kuin puutavaraan. Heidän mehusta valmistetaan terveellinen mineraalirikas juoma. Heidän kuorta on käytetty valmistamaan mitä tahansa katoista koriin ja jopa kenkiin. Juhannuspäivän kunniaksi monet suomalaiset pystyttävät kaksi hopeaa koivua kotinsa tai loma-asunnon oviaukon ulkopuolella, jatkaen ikivanhaa perinnettä. Ja lukemattomissa vanhoissa suomalaisissa romanttisissa elokuvissa on kliseinen kuva vaaleasta suomalaisesta tytöstä, joka nojaa voittoisasti koivulle viehättävän järvenrannan vieressä.

Avoin ja suvaitsevainen Suomi seuraavat 100 vuotta -hanke

Jokainen meistä varmasti tietää, että rakas kotimaamme täytti kaksi vuotta sitten 100. Tätä onkin juhlittu isosti ja näyttävästi, vuonna 2017 järjestettiin historian suurimmat linnanjuhlat ja jokainen Suomen kansalainen hehkutti tätä päivää. Onhan se ymmärrettävääkin, onhan satavuotias Suomi aika iso juttu jo meille suomalaisille ja sitä luonnollisesti halutaan juhlia. Vaikka maallamme onkin ollut vaikeuksia, niin se on kuitenkin aina selvinnyt kaikesta suomalaisen sisun ja periksiantamattomuuden ansiosta ja säilyttänyt paikkansa hyvinvointivaltioiden listalla. Se onkin iso ylpeydenaiheemme, josta olemme jopa maailmalla tunnettuja. Tätä onkin syytä juhlistaa.

Avoin ja suvaitsevainen Suomi seuraavat 100 vuotta -hanke

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei korjattavaa ole. Viime vuosien aikana tulleet vaikeudet ovat taas koetelleet rakasta maatamme, jonka takia meidän on taisteltava vieläkin enemmän oikeiden arvojen eteen. Pakolaisvyöry, ilmastonmuutos, sote-uudistus ja muut ajankohtaiset asiat ovat olleet isoina puheenaiheina ja jopa kompastuskivinä maamme tasapainolle. Tänä vuonna järjestetyt vaalit olivatkin aikamme tärkeimmät, nimittäin nyt äänestettiin ilmaston ja suvaitsevaisuuden puolesta. Toivottavasti kansamme teki hyvät päätökset ja tänä vuonna valtaan pääsisi oikeat ihmiset, jotka osaavat edistää hyvinvointiamme ja auttavat ylläpitämään myös maapallomme terveyttä oikeilla päätöksillä. Se jää nähtäväksi.

Suomi seuraavat 100 vuotta haaste

Tämä ja kuten myös Suomen täyttäminen 100 vuotta toi mukanaan erilaisia haasteita ja projekteja. Yksi näistä projekteista on Suomi seuraavat 100 vuotta, jolla pyrimme luomaan Suomesta entistäkin paremman, avoimemman ja suvaitsevaisemman paikan meille jokaiselle. Tämä hanke on avoinna jokaiselle yritykselle, joka on valmis tekemään jotain hyvää Suomen hyväksi. Mukaan saavat tulla pienet, että suuret yritykset, pienillä ja suurilla teoilla. Tässä hankkeessa ei tuomita. Hankkeessa uskotaan, että jokaisella pienellä ja suurella teolla päästään yhteistyöhän ja kohti todellisia muutoksia ja tekoja. Tavoitteena on saada kaikille suomalaisille ja Suomessa asuville parempi fiilis asuinmaastaan ja sen ilmapiiristä. Tarkoituksena on kytkeä kaikki paha pois koulukiusaamisesta rasismiin asti. Projekti perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun osallistua. Hanke perustuu myös haaste pohjaan, jolloin jokainen meistä pystyy lähettämään haasteen muutoksesta mille tahansa yritykselle, jolla saadaan kerättyä lisää osallistujia.

Suomi seuraavat 100 vuotta haaste

Haaste on kerännyt paljon osallistujia ja julkisuuden henkilöt ja vaikuttajat ovat yksitellen haastaneet yrityksiä tulemaan mukaan erilaisten videoiden avulla. Hankkeeseen pyritään saamaan koko Suomi mukaan, jolloin koko Suomen voimin saamme tehtyä kotimaastamme entistäkin paremman paikan asua, jossa kenenkään ei tarvitse hävetä. Hanke pyrkii saamaan Suomesta tasavertaisen ja -arvoisen paikan jokaiselle, ilman mitään poikkeuksia. Olit sitten mistä tahansa uskonnosta, minkä tahansa näköinen, mikä tahansa seksuaalinen suuntautumisesi on tai mitä tahansa. Tällöin jokaisella meillä on hyvä elää omassa maassamme ilman, että kenenkään tarvitsee kokea pelkoa tai häpeää itsestään. Tämä olisikin ihanne kuva Suomesta. Vaikka se kuulostaakin prinsessasatujen tarinalta, se ei kuitenkaan ole sitä. Se tarkoittaa sitä, että jokainen hyväksyy toisensa jopa rumana likaisena itsenään kaikkine huonoine puolineen ilman, että aiheuttaa teoillaan vahinkoa muille. Tämä tavoite on mahdollista toteuttaa, mutta se tarvitsee tekoja jokaiselta Suomessa asuvalta. Isompia tekoja se kuitenkin vaatii yrityksiltä ja vaikuttajilta. Tämän takia haastammekin Suomen jokaisen yrityksen tekemään jotain hyvää koko Suomen hyväksi. Pienillä teoilla on mahdollista saada kytkettyä Suomen pahat tavat ja vääryydet kokonaan pois, jolloin Suomesta saadaan maailman paras maa asua. Tähän tietenkin liittyvät myös ilmastoteot, jolloin saadaan Suomi ilmastotekojen edelläkävijäksi. Tästä Suomi kuitenkin saa jo olla ylpeä, vaikka tekemistä meilläkin on vielä todella paljon.

Miten Suomi eroaa muista pohjoismaista

Kylmyys, järvet, talvet ja revontulet. Näistä Suomi tunnetaan maailmalla. Mikä tekee Suomesta kuitenkin erilaisen verrattuna muihin pohjoismaihin? Ulkomaalaisen näkökulmasta pohjoismaat ovat hyvin samanlaisia ja varsinkin me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että eihän Suomea kuitenkaan tiedetä. On kuitenkin muutamia asioita, joista voi löytää eron muihin verrattuna. Skandinaviaan kuuluvat virallisesti Ruotsi, Norja ja Tanska, mutta Suomea ja Islantia pidetään osana pohjoismaista. Lähtökohtaisesti siihen syynä ovat täysin maantieteelliset termit, sillä aluetta, jota pidetään Skandinaviana, on maantieteellisesti eroteltu alue – Skandinavian niemimaa.

Suomi on kuitenkin osa pohjoismaita ja osittain sekä kulttuurisista syistä, mutta tavallaan myös maantieteellisistä syistä Suomesta löytyy muutamia eroja muihin pohjoismaihin verrattuna. Ne saattavat tuntua pieniltä, mutta Suomen kaltaiselle valtiolle, joka sijaitsee yhden suurvallan ja kahden kuningaskunnan naapurimaana, olemme onnistuneet aika hyvin. Suomi on toistuvasti valittu maailman onnellisimmaksi maaksi ja tästä voimmekin olla ylpeitä. Suomen onnellisuutta on uutisoitu useasti maailmassa, mutta olemme silti siinä tällä hetkellä maailman parhaita. Muut pohjoismaat tulevat kyllä perässä: 2. sijalla Tanska, 3. sijalla Norja ja 4. sijalla Islanti. Ruotsi on sijalla 7. Vaikka Suomikin on varakas valtio ja keskipalkat ovat korkealla, raha ei ole onnellisuuden tae. Valtiolla ja sen toimivuudella on suuri merkitys ja tutkimusten mukaan suomalaiset ovat tyytyväisiä omaan kotimaahansa. Tiesitkö, että Suomessa asuvista iso osa osallistuu joko rahallisesti tai työpanoksellaan vapaaehtoistyöhön? Onnelliset ihmiset tuntuvat siis jakavan hyvää muillekin. Kaikkein suurin ero Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä on kuitenkin todennäköisesti kieli. Kaikissa muissa pohjoismaissa kielet muistuttavat paljon toisiaan niin kieliopiltaan kuin sanavarastoltaan, mutta suomen kieli on täysin poikkeava. Uralilaisiin kieliin kuuluva suomi poikkeaa naapurikielistä reippaasti.

Suomalaisten kulttuuri ja musiikki

Vaikka Suomi on pohjoismaista yksi nuorimmista itsenäisistä valtioista ja on ollut valloitettuna isoimman osan historiaansa, meiltä löytyy kuitenkin asioita onnellisuuden ja kielen lisäksi, jotka saavat Suomen eroamaan muista pohjoismaista. Suomi loistaa muissakin tilastoissa. Nimittäin Suomesta löytyy kaikkein eniten raskaan metallimusiikin bändejä verrattuna muihin Euroopan maihin! Jokaista miljoonaa asukasta kohden bändejä löytyy jopa 630, kun esimerkiksi Ruotsissa bändejä on 428 ja Norjassa 299. Suomalaiset bändit tunnetaan pohjoismaiden ulkopuolella hyvin.

metallimusiikin bändejä

Suomi tunnetaan myös tietysti Muumeista! Vastaavanlaista kulttuuria ja hahmoja ei muista pohjoismaista löydy. Muumit ovat tunnettuja erityisesti Aasian maissa, kuten Japanissa ja Muumimaailmaa pidetäänkin yhtenä suosituimpana suomalaisena huvipuistona. Monet aasialaiset haluavat jopa mennä naimisiin Muumimaailmassa.

Suomi historiassa

Välillä suomalaisena voi tuntua siltä, että suomalaiset tuotteet ja palvelut eivät ole tunnettuja eikä ketään kiinnosta. Aina kun Suomi mainitaan elokuvassa tai televisiosarjassa, tekee mieli innostua ja kertoa ystävälle heti, että hei – Suomi mainittu! Suomen historia eroaa monesta muusta pohjoismaasta. Suomi on ollut ainoana pohjoismaana Venäjän vallan alla. Muita pohjoismaita on ollut Ruotsin ja Saksan vallan alla, kuten Suomikin. Tämä on tuonut suomalaiseen kulttuuriin vahvuutta ja sitä kuuluisaa sisua, jota ei välttämättä muista maista löydy. Islanti ja Suomi ovat myös ainoita maita, jotka eivät ole kuningasperheen hallinnassa. Tanska, Norja ja Ruotsi ovat kaikki kuningaskuntia, mutta Suomi ja Islanti ovat demokraattisia tasavaltoja. Vaikka Suomeen pitikin tulla kuningas Saksasta, demokratia jäi valtaan sotien jälkeen. Suomi on ainutlaatuinen myös luonnossa. Suomen sijainti, runsaat järvet ja Itämeri ovat luoneet Suomeen lajeja, joita ei muista pohjoismaista, eikä edes maailmasta löydy. Saimaannorppa on tällainen laji. Muut lajit ovat pääosin ötököitä ja kasvilajeja, kuten läätekätkökääriäinen. Kaikki nämä asiat, olivat ne pieniä tai suuria, tekevät Suomesta ainutlaatuisen. Huolimatta siitä, että jokin tietty asia saattaa olla sama myös muussa pohjoismaassa, on Suomi näillä yhdistelmillä hyvin muista erottuva.

Tuhansien järvien maa

Suomi on Pohjois-Eurooppaan sijoittuva tasavalta ja sen naapurivaltioihin kuuluvat Venäjä, Ruotsi, Viro sekä Norja. Suomessa on kaksi virallista kieltä, jotka ovat suomi ja ruotsi. Kuitenkin vain pieni osa suomalaisista puhuu sujuvaa ruotsia. Suomalaiset puhuvat keskimääräisesti hyvää englantia. Suomen väestöstä lähes 96 % on suomenkansalaisia ja ulkomailta suomeen muuttaneiden määrä on EU-maiden alhaisempia. Suomen presidenttinä on vuodesta 2012 ollut Sauli Niinistö.

Suomen historiaa

Suomi on nuori maa ja viime vuonna vietettiin Suomi 100 juhlavuotta. Suomi on kuulunut aikanaan sekä Venäjälle että Ruotsille. Suomi itsenäistyi 6.12.1917 Venäjän keisarikunnan romahdettua. Merkittävimmät sodat Suomelle olivat ensimmäinen maailmansota, Suomen sisällisota, talvisota sekä jatkosota. Sotien jälkeen Suomen kehitys lähti nousuun, kunnes 90-luvun alkupuolella koettiin merkittävä talouslama. Sadat tuhannet suomalaiset muuttivat ruotsiin työpaikkojen perässä. Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan Unioniin ja vuonna 2002 siirryttiin markasta euroon.

Suomen historiaa

Suomi maailman silmin

Maailmalla suomi on tullut tunnetuksi muun muassa erityisen hyvästä koulutustasosta, tasokkaasta jääkiekon pelaamisesta sekä tietenkin Nokia puhelimista. Suomi on saanut myös näkyvyyttä Muumi-hahmojen sekä Angry Birds-hahmojen takia. Lappi ja Korvatunturi ovat tärkeitä turistikohteita Suomessa, sillä Korvatunturilla tunnetusti asuu se aito ja oikea Joulupukki. Suomi on myös maailmankuulu pitkistä kylmistä talvistaan. Maailmalla Suomi on kuin pisara meressä ja on varmasti paljon ihmisiä, jotka eivät ole Suomen maasta kuullutkaan. Kansainväliseen tietämykseen Suomi nousikin parhaiten vasta vuonna 1952 järjestettyään kesäolympialaiset maan pääkaupungissa Helsingissä.

Suomen monipuolinen luonto

Suomea ei turhaan kutsuta tuhansien järvien maaksi. Suomessa on noin 188 000 järveä, joka on enemmän kuin missään muussa EU maassa. Suomessa on myös laajimmat luonnonsuojelualueet koko Euroopassa. Suomessa on pieni väestö ja väestön tiheys, ja noin 69% maan pinta-alasta on metsää. Suurin osa väestöstä asuukin maan eteläosassa.  Suomen luonto on merkittävä vetonaula, josta varmasti löytyy tekemistä jokaiselle kulkijalle. Suomalaiset ovat ulkoilevaa ja luontoa rakastavaa kansaa ja ehkä ei olekaan sattumaa että suomalaiset pärjäävät erityisesti talviurheilulajeissa.

The diverse nature of Finland

Suomen ilmasto on siunaantunut neljällä vuoden ajalla. Tosin se monelle mieluisin vuodenaika eli kesä on vuodenajoista lyhyin. Kesä on vuoden valoisinta aikaa ja kesällä muun muassa lapissa vietetäänkin yöttömiä öitä. Kesät ovat välillä runsassateisia ja toisaalta taas välillä koetaan pitkiäkin helleaaltoja. Syksy on sateinen ja pimeä, mutta ruska-aika on kaikkine väreineen näkemisenarvoinen elämys. Talvisää on hyvin vaihtelevaa ja lämpötila voi vaihdella suurestikin loskaisista nollakeleistä, poskipäissä tuntuviin pakkasiin. Lapissa talviaika koettelee ihmisiä, sillä jopa 53 vuorokauden aikana aurinko ei nouse lainkaan, tarkoittaen jatkuvaa kaamosta. Kevät-talvella aurinkoa alkaa jo näkyä ja pikku hiljaa toivo kesästä nousee taas ihmisien mieleen. Ilmasto vaihtelu on suurta myös Suomen sisällä.

Tasa-arvoinen suomi

Suomen valtauskonto on kristinusko, mutta maahanmuuton lisääntyessä myös muut uskonnot ovat yleistyneet vähitellen. Nykyään moni suomalaisistakin vaihtaa uskontoaan enemmän omaa hengellisyyttään vastaavaksi. Jokaisella on oikeus harjoittaa omaa uskontoaan, joka on yksi esimerkki tasa-arvoisesta Suomesta. Suomessa nainen ja mies ovat tasa-arvoisessa asemassa ja tasa-arvolakia kehitetäänkin jatkuvasti. Toisaalta Suomi on herännyt myöhään joihinkin tasa-arvo kysymyksiin, kuten tasa-arvoisen avioliittolain uudistukseen. Vihdoin vuonna 2017 tuli voimaan laki, jonka mukaan samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet solmia avioliiton. Suomi on hyvin lakisääteinen maa ja suomalaiset kutsuvatkin maata välillä ”Sääntö Suomeksi”, mutta ehkä juuri lakien ja sääntöjen ansiosta Suomi on hyvin organisoitu ja toimiva maa. Rikollisuus on verrattain vähäistä ja maan turvallisuustaso korkea. Tervetuloa Suomeen!

Suomen poliittinen historia

Suomen poliittinen identiteetti alkoi kehittyä Suomen ollessa Venäjän alaisuudessa vuosista 1809 vuoteen 1917. Tuon aikakauden aikana Suomella oli autonominen asema Neuvostoliitossa. Poliittinen aktivismi kasvoi asteittain, ja suomalaiset alkoivat vaatia enemmän autonomiaa ja lopulta itsenäisyyttä Suomelle.Suomen ensimmäiset poliittiset puolueet syntyivät kielikiistoista. Fennomaanien ryhmä ajoi suomen kielen asemaa, ja jakautui 1890-luvulla ”vanhoihin” ja ”nuoriin” suomalaisiin. Ruotsin kielen asemaa taas puolsi lyhytikäinen liberaalien puolue.Ajan myötä Suomessa alkoi muodostumaan myös muita puolueita Vanhojen ja Nuorten suomalaisten lisäksi. Vuosisadan lopulla syntyi työväenpuolue, josta vuonna 1903 muodostui Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue, SDP. Maanviljelijät muodostivat oman puolueensa, Maalaisliiton, vuonna 1907. Samoihin aikoihin sai syntynsä myös ruotsinkielisen väestön asioita ajava puolue, Svenska Folkpartiet, SFP.Venäjän ensimmäisen vallankumouksen jälkeen suomalaiset saivat mahdollisuuden yksimieliseen lainsäädäntöön ja yleiseen äänioikeuteen, ja Eduskunta sai alkunsa. Vuonna 1907 järjestettiin ensimmäiset kansalliset vaalit, ja vain yhdellä askeleella Suomi muuttui yhdestä Euroopan poliittisesti ongelmallisista maista yhdeksi Euroopan kehittyneimmistä.Suomi itsenäistyi vuonna 1917, joulukuun kuudentena päivänä. Meni vain muutama viikko, kun Suomen poliittiset puolueet kohtasivat niin suuria ristiriitoja, että syntyi sisällissota, joka kesti vuoden 1918 toukokuuhun saakka. Vuonna 1919, yhä tiettyjen erimielisyyksien ja ristiriitojen keskellä, suomalaiset loivat yhdessä uuden perustuslain, sekä 200-paikkaisen Eduskunnan. Suomi koki paljon vaikeuksia niin poliittisesti kuin taloudellisesti sotien välillä, mutta käsitteli niitä paljon paremmin kuin monet muut eurooppalaiset valtiot.

Urho Kekkosen

Toisen maailmansodan jälkeen, 1950-luvun alkupuolella Suomen politiikka alkoi taas uusiutua. Yksikään puolue ei ollut dominoiva, mutta maaseutulaisten puolue pysyi hallintopuolueena Urho Kekkosen hallintakauden loppuun saakka. Vuonna 1966 nimi muuttui Keskustapuolueeksi. Historiallisesti suurin puolue oli Sosiaalidemokraattinen puolue, mutta jakoi tuolloin vasemmistolaisten äänet Suomen Kommunistisen Puolueen, SKP:n kanssa. 1980-luvulla kommunisteilla oli ongelmia sopeutua uusiin sosiaalisiin normeihin, minkä seurauksena SKP hajosi useampaan toisiaan vastaan sotiviin ryhmiin.

Tämän päivän politiikkaa

Nykyinen versio Suomen perustuslaista kirjoitettiin maaliskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2000. Lainsäädännöllinen valta kuuluu parlamentille, kun taas valtion asioita hoitavat tasavallan presidentti ja hallitus. Oikeusvaltaa käyttävät hallituksesta riippumattomat tuomioistuimet. Suomalainen erityispiirre on mahdollisuus tehdä poikkeuksia perustuslaista tavanomaisia lakeja käsitellessä. Suomen puolueiden on toimittava toistensa kanssa yhteistyössä muodostaakseen koalitiohallituksia. Vaikka osa puolueista on paljon vahvempia ja kannatetumpia kuin toiset, ei niillä usein ole mahdollisuutta saavuttaa suurta valtaa yksinään.Tasavallan presidentti valitaan kansanäänestyksellä kuuden vuoden välein, ja nykyisenä presidenttinä toimii Sauli Niinistö. Presidentti käsittelee muun muassa Suomen ulkopoliittisia suhteita, hyväksyy lakeja, voi kutsua ylimääräisiä parlamentaarisia istuntoja, sekä nimittää muun hallituksen pääministerin ehdotusten mukaisesti. Tasavallan presidentti ei voi yksin tehdä esimerkiksi rauhaa ja sotaa koskevia päätöksiä, mutta on asevoimien ylin komentaja. Hallitus muodostuu pääministeristä ja 17 muusta ministeristä, sekä oikeuskanslerista. Hallitus tuottaa suurimman osan materiaalista, jonka parissa Eduskunta työskentelee. Eduskunta on vielä tänäkin päivänä 200-jäseninen, ja omaa muun muassa valtuudet tehdä muutoksia perustuslakiin.

Sosiaalidemokraattinen puolue

Parlamenttipuolueita tänä päivänä ovat Keskusta (KESK), Kokoomus (KOK), Sosiaalidemokraattinen puolue (SDP), Sininen tulevaisuus (SIN), Perussuomalaiset (PS), Vihreä liitto (VIHR), Vasemmistoliitto (VAS), Ruotsalainen kansanpuolue (RKP), Kristillisdemokraatit (KD), sekä Seitsemän tähden liike (TL). Lisäksi, parlamentin ulkopuolisia puolueita ovat Eläinoikeuspuolue (EOP), Kansalaispuolue (KP), Kommunistinen puolue (SKP), Kommunistinen työväenpuolue (KTP), Feministinen puolue (FP), Itsenäisyyspuolue (IPU), Liberaalipuolue (LIB), Piraattipuolue (PP), sekä Suomen Kansa Ensin (SKE). Nämä kaikki ovat Suomen lain mukaisesti rekisteröityjä puolueita. Jotta puolue voidaan rekisteröidä, sillä on oltava demokraattisesti pätevät sisäiset säännöt, ja vähintään 5000 kerättyä allekirjoitusta äänioikeutetuilta kannattajilta.

Suomen moderni historia

Neuvostoliiton hajotessa 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, Suomen politiikka ja näin ollen myös talous koki mullistavia muutoksia. Ilmapiiri koko Suomessa oli vapaampi, ja Suomi alkoi saada enemmän ja vahvempia ulkopoliittisia suhteita. Suomen työttömyysaste tosin kasvoi kolmesta prosentista jopa 20, ja markan arvo laski. Suomi ja Neuvostoliitto tekivät sopimuksen hyvissä väleissä alkuvuodesta 1992, ja Suomen liittyessä Euroopan Unioniin asiat alkoivat taas järjestyä.Vuonna 2000 Suomen ensimmäinen naispresidentti, Tarja Halonen astui valtaan. Halonen keskittyi urallaan erityisesti ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Tarja toimi tasavallan presidenttinä kolme kautta, vuoteen 2012 asti, jolloin nykyinen presidentti Sauli Niinistö astui valtaan. Niinistö hävisi aikaisemmissa, vuoden 2006 vaaleissa, Haloselle vain neljällä prosentilla äänistä. Halosen suosio oli huipussaan vuoden 2003 joulukuussa, jolloin kyselyiden mukaan jopa 88 % suomalaisista oli tyytyväisiä Halosen toimintaan.Vuoden 2003 Eduskuntavaalit muuttivat taas hallituksen poliittista koostumusta. Anneli Jäätteenmäen johtamaan hallitukseen ei enää kuulunut Kokoomus, ja Jäätteenmäen kerrotaan käyttäneen niin sanotusta Irak-vuodosta saamia tietojaan Paavo Lipposta vastaan. Uusi hallitus koostui Keskustan, Sosiaalidemokraattien ja Ruotsin kansanpuolueista. Jäätteenmäki joutui pian eroamaan roolistaan poliittisten paineiden alla, Irak-kohun levitessä, ja vuoden 2003 kesäkuussa Matti Vanhanen valittiin uudeksi pääministeriksi ja johtamaan hallitusta. Lyhyen hetken vuonna 2003 Suomi oli ainoa valtio Euroopassa, jolla oli niin naispresidentti, kuin naispääministerikin.Vuoden 2007 Eduskuntavaaleissa Kokoomus sai taas tarpeeksi kannatusta noustakseen takaisin hallitukseen, ja Sosiaalidemokraattien kannatus laski. 20 ministeristä jopa kahdeksan edusti Kokoomusta ja toiset kahdeksan Keskustapuoluetta. Myös Vihreiden ja Ruotsin kansanpuolueen ministereitä kuului hallitukseen.

100-vuotispäiväänsä

Suomi juhli 100-vuotispäiväänsä vuonna 2018, ja ympäri maata järjestettiin juhlavuonna erilaisia tapahtumia. Sadassa itsenäisessä vuodessaan Suomi kasvoi köyhästä maatalousmaasta moderniksi hyvinvointivaltioksi, ja tätä kasvua kuvataan muun muassa Yle Areenan lukuisalle kielelle käännetyllä videolla. Videolla kuvitteellisten Virtasten suku kasvaa Suomen mukana.Suomi on jatkuvasti ykkössijoilla muun muassa hyvinvointitilastoissa, ja pitkän itsenäisyytensä, kukoistavan teknologiaosaamisensa, sekä kasvavan matkailualansa ansiosta Suomi on yksi ”uuden Euroopan” suurista menestyjistä. Suomella on vielä paljon tarjottavaa, niin kansalaisilleen kuin elämänjanoisille matkaajille. Suomi tunnetaan maailmalla sisukkaista, vahvoista kansalaisistaan, jotka eivät luovuta tai kerskaile turhasta. Konkreettisesti Suomi tunnetaan saunoistaan ja salmiakistaan, mutta sisu on se, minkä suomalaiset ovat kantaneet mukanaan niin Talvisodan, kuin laman läpi.

Suomi ja EU

Vuonna 1991 tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja kaksi kolmesta suurimmista puolueista, Keskusta ja Sosiaalidemokraatit vastustivat Euroopan Unioniin liittymistä, ja puolsivat Euroopan talousalueen (ETA) sopimukseen liittymistä. Neuvostoliiton hajoamisen ja Ruotsin liittymishakemuksen seurauksena mahdollisuudet ja tarpeet liittyä alkoivat kasvaa.Suomi lähetti oman hakemuksensa vuonna 1992, ja sai hyväksynnän vuonna 1994. Virallisesti Suomi liittyi Euroopan Unioniin yhdessä Itävallan ja Ruotsin kanssa tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1995. Esko Aho oli tuolloin Keskusta-Konservatiivien johtaja ja Suomen ohjaamista EU:hun pidetään hänen suurimpana saavutuksenaan.

Suomi ja EU

Euroopan Unionin laajentuminen vuonna 2004 johti isoon keskusteluun Suomen turvallisuuspolitiikasta. Suomen eteläiset naapurit Viro, Latvia ja Liettua liittyivät tuolloin EU:n lisäksi myös NATO:on. Euroopan Unionin perustuslakia muutettiin, ja se hyväksyttiin kesäkuussa 2008 Lissabonin sopimuksessa.Nykyisin Euroopan Unioniin kuuluu, Suomi mukaan lukien, 28 Euroopan maata. Kaikki Unionin toiminta perustuu perussopimuksiin, jotka jokainen jäsenvaltio allekirjoittaa vapaaehtoisesti. Euroopan komissiossa Suomea edustaa Jyrki Katainen, joka vastaa työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä. Komission jäsenet eivät aja vain oman maansa etuja, vaan koko Euroopan Unionin etuja.

Suomen hallitus

Suomen hallitus on parlamentaarinen demokratia, jossa valtionpäämies on presidentti ja hallituksen päämies on pääministeri. Demokratia sisältää monipuoluejärjestelmän. Suomen poliittinen järjestelmä on paljon samankaltainen verrattuna Ranskaan sen vallan jakamisen pääministerin ja presidentin toimeenpanovallan perusteella. Pääministeri ja hänen yksitoista ministeriään nimitetään muodostamaan hallitus. Kansalaisten äänet auttavat valitsemaan pääministerin. Presidentti on kuitenkin vastuussa pääministerin valitsemisesta. Presidentin hallintokausi on kuusi vuotta. Monta poliittista puoluetta ottavat osaa äänestykseen ja valitut puolueet valitaan enemmistövaalina. Eniten ääniä saanut puolue voittaa enemmistöpaikat hallituksessa ja nimittää johtajansa pääministeriksi. Hallituksella on rajoitettu valta kun se tulee eduskunnan ohjaamiseen. Suomen perustuslaki antoi vallan presidentille kieltää päätöksen, jonka eduskunta on tehnyt, jonka eduskunnan enemmistöäänestys voi myös kumota. Monille naisille annetaan myös poliittisen edustajan asema lainsäädännöllisessä ja toimeenpanovallassa Suomessa.

Valtioneuvosto:

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Suomen hallinnon toimeenpanovallan valta jaetaan presidentin ja pääministerin välillä. Suomen valtioneuvosto on toimeenpanovalta, joka ohjaa Suomen hallinnon työskentelyä ja johtamista. Se valtuuttaa lainsäädännöllisten lakiehdotuksien kulkemisen eduskuntaan. Hallitus vastaa eduskunnalle ja yksittäinen epävarma liike voi hylätä sen. Sen itsenäisyyden jälkeen, Suomen senaatti muodosti hallituksen ja korkeimman oikeuden, mutta myöhemmin nimettiin uudelleen valtioneuvostoksi. Nauttiakseen mukavasta hallintotavasta, valtioneuvoston täytyy voittaa eduskunnan luottamus. Pääministerin valitsemat ministerit ovat vastuussa monesta ministeriöistä heidän allaan. Heidän täytyy olla Suomen kansalaisia ja olla tehnyt rehellistä ja kykenevää työtä maan vuoksi. Valtioneuvosto ohjaa ministereitä ja hallintoviranomaisia ja on vastuussa heidän teoistaan.Presidentin velvollisuuksiin kuuluu ulkopolitiikka, jota myös pääministeri sekä muut valtion virkamiehet operoivat. Hän on myös ylipäällikkö, joka valitsee valtion eri virkamiehet ja tuomarit sekä on myös vastuussa asevoimista. Presidentti ei voi toimia ilman ministerin lupaa, ja jos ministeri kieltäytyy antamasta lupaa, on mahdotonta presidentille toimia. Puuttuvan luvan takia presidentillä on kaksi vaihtoehtoa: suostua neuvoston päätökseen, tai hän voi hylätä päätöksen ja rakentaa uuden päätöksen  mieltymyksensä mukaan.Jokainen asia, jota pitää keskustella hallituksen kanssa, viidellä ministerillä on päätösvaltaisuus ja  keskustelu pidetään hallinnon auktoriteetin täysistunnossa. Loput vähemmän merkityksellisistä ongelmista keskustellaan ja ne ratkaistaan ministeriöiden sisällä. Täysistuntoja pidetään pääministerin läsnäollessa.

Lainsäädäntö- ja oikeuslaitos:

Suomen eduskunta

Suomalaisen hallituksen lainsäädäntövalta harjoittaa ylintä lainsäätöä. Se voi hylätä hallinnon ja jopa muuttaa perustuslakia. Se on yksitoiminen lainsäädäntö ja on vastuussa sekä hallituksen päätöksien hyväksymisestä että pääministerin valitsemisesta. Suomen kielellä, parlamenttia kutsutaan Eduskunnaksi.Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi ja se muodostuu 200 jäsenestä, jotka on valittu 15 vaalipiiristä. Jokaisen vaalipiirin äänestäjät on esitetty ja valitut ehdokkaat poliittisista puoleista luetellaan satunnaisesti. Äänestäjien pitäisi äänestää yksittäisiä ehdokkaita koko poliittisen puolueen sijaan. Ehdokas, joka saa eniten ääniä vaalipiirissä, voittaa istuimen. Poliittisien puoleiden istuimien määrän määrittää niiden ehdokkaat ja sen enemmistön edustaminen eduskunnassa. 15. vaalipiiristössä vain yksi jäsen valitaan ja paikka varataan Ahvenanmaan alueelle.  Hallituksen oikeuslaitos on itsenäinen valta ja se harjoittaa erillään muista haaroista. Päätökset muotoillaan laista. Suomi operoi sen oikeudellisen sektorin ‘kaksinkertaisen tuomioistuimen’ säännön mukaan ja on jaettu kahteen ryhmään: yleinen tuomioistuin ja hallintotuomioistuin. Se käsittää useita tuomioistuimia, sisältäen korkeimman oikeuden, käräjäoikeuden, muutoksenhakutuomioistuimen ja tavallisen siviili- ja rikosoikeudellisen tuomioistuimen. Se sisältää myös työtuomioistuimen, vakuutustuomioistuimen ja hallintotuomioistuimen. Presidentti valitsee tuomarin oikeudellisen valintakomitean ehdotuksien mukaan. Tuomarit valitaan kokemuksen perusteella ja heille annetaan pysyvä asema. Suomen oikeutta kutsutaan myös ‘kolmen portaan’ järjestelmäksi, koska siinä on kolme porrasta. Ensimmäinen porras sisältää ainoastaan yleisen tuomioistuimen, kun taas ensimmäinen ja toinen porras jaetaan hallintotuomioistuimeen ja yleiseen tuomioistuimeen.

Suomeen muutto opiskelijana:

Jos olet muuttamassa Suomeen opiskelijana, on paljon, johon sinun pitäisi valmistautua. Suomen opetusjärjestelmää pidetään yhtenä parhaista koko maailmassa. Se on mullistanut opetusjärjelmänsä asettamalla huipputason ja älyllisen ja koulutusuudistuksen. Samalla kun muut koulutuslaitokset pakottavat oppilaita kirjoittamaan kokeita ja työskentelemään yhtäläisesti, Suomen koulutuslaitokset kohtelevat oppilaita tasapuolisuuden periaatteella.

Mihin valmistautua

Kun olet muuttamassa Suomeen opintoja varten, et luultavasti löydä yhtään yliopisto-asuntolaa tai hostellia ottamaan sinua vastaan. Opiskelijat asuvat yleensä vuokra-asunnoissa ja ovat vastuussa omasta majoituksestaan. Tyypillisesti, opiskelija-asunto-säätiöt auttavat sinua sen kanssa ja järjestävät majoituksen tarpeidesi mukaan. Ulkomaalaisille vaihto-oppilaille on viisasta etsiä majoitus keväällä mieluummin kuin syksyllä; on helpompi prosessi hakea sitä keväällä. On olemassa kolme huoneistotyyppiä, joita voit löytää Suomessa: jaettu huoneisto, yksiöhuoneisto ja perhehuoneisto.  Jaetut ja yksiöhuoneistot ovat ihanteellisia sinkuille opiskelijoille. Edellä mainittu sisältää kahdesta kolmeen makuuhuonetta, jossa on erillinen keittiö ja kylpyhuone. Tämä jaetaan kahden tai kolmen muun opiskelijan kanssa ja on halvempi vaihtoehto. Jälkimmäinen, yksiöhuoneisto, ovat kalliimpia ja vaikeampia saada, mutta ovat kuitenkin tilavampia. Perhehuoneistot ovat pariskunnille tai perheille. Ne sijaitsevat koulujen ja julkisien paikkojen lähellä ja sisältävät kahdesta kolmeen makuuhuonetta, joissa on keittiö ja olohuone.Kun olet muuttamassa pois kotimaastasi oppilaana, on mahdollista ettet tunne ketään ympärilläsi. On viisasta tutustua ihmisiin ja ystävystyä, sillä se on myös hyödyllistä. Jotkut yliopistot järjestävät myös ohjelmia kansainvälisille opiskelijoille lukukauden alussa, jotta he voivat tutustua muihin oppilaisiin.

Suomalainen perinteinen ruoka

Kansainväliset oppilaat pääsevät syömään ja kokemaan erilaisia ruokia; ruokia, joista he eivät luultavasti ole ikinä ennen kuulleetkaan.  Ennen muuttamista Suomeen, voit etsiä erilaisia ruokia, joista suomalaiset nauttivat. Voit etsiä yleisimpiä paikallisia ruokia, kuten karjalanpiirakka, kaalilaatikko, graavilohi ja pyttipannu. Se tuntuu uudelta ja vieraalta ensin, mutta totut siihen lopulta.Jokaisen maan säännöt ja määräykset ovat erilaisia muista maista. Voit todeta, että säännöt ovat täysin erilaisia kotimaastasi tai ne voivat olla samoja. On olennaista tutkia Suomen lakeja ja ymmärtää siellä asumisen perusasiat. Ajetaanko siellä vasemmalla vai oikealla puolella? Voitko juoda alkoholia julkisilla paikoilla? On parempi mennä sinne hyvin valmistautuneena tai et voi ikinä tietää, milloin rikot Suomen lakia. Muuttaessa vieraaseen maahan, on olennaista tietää liikenteestä ja miten pääset kouluun. Voit joko ostaa oman kulkuneuvosi tai käyttää julkisen liikenteen palveluja. Tutustu siihen, mikä ikävaatimus on ajokortille tai mitkä julkisen liikenteen reitit ja aikataulut ovat. Ajavatko he opistollesi? Pääsetkö sinne ajoissa? Jne. Joillakin opiskelijoilla on ongelmia löytää englantia puhuvia ihmisiä. Mutta Suomi on yksi parhaista maista, joissa puhutaan englantia ja sinulla ei varmasti oli ongelmia löytää joku, jolle puhua, vaikka et tietäisi sanaakaan suomea. Se voi helpottaa asioita, jos opit äidinkieltä, mutta se ei ole välttämätöntä. Suomessa voit myös löytää töitä helpommin, jotka eivät vaadi suomen kielen tuntemusta ja voit jatkaa englannin kielellä.

Suomalaiset yliopistot ovat korkealaatuisia

Opiskelijatyön löytäminen Suomessa ei ole vaikeaa. Jotkut asemat vaativat sujuvan suomen tai ruotsin kielen, mutta on mahdollista löytää työ vaikka et puhu kumpaakaan. Opiskelijat työskentelevät usein opintojensa lomassa ja sen takia osa-aikaisen työn löytäminen ei ole vaikeaa. Voit löytää töitä jotka joko vaativat työskentelyä arkipäivinä samalla kun jotkut tarvitsevat apua viikonloppuisin kouluystävällisien tuntien mukaan. Löydät luultavimmin, että kulttuuri Suomen opintolaitoksissa on erilainen muista maista. Koulutus Suomessa on täysin ilmainen yliopistoon asti ja laki määrää, että mikään laitos ei veloita lukukausimaksuista, kirjoista, aterioista ja jopa kuljetuksesta. Jokainen, opettajat ja oppilaat auttavat toisiaan ja arvostavat toisiaan. Elintaso ja terveydenhuolto ovat korkealla ja laadusta ei tehdä kompromisseja. Kulttuuri siellä on uskomattoman sivistynyt ja ihmiset ovat asiantuntevia. Noin 80% suomalaisista ovat kaupunkilaisia. Opettajan ammatti on tärkeää ja sitä pidetään parhaana ammattina. Suomessa ei ole säännöllisia kokeita tai tarkastuksia, kaikkia oppilaita käsitellään heidän kykyjensä mukaan.

Suomalainen talous

Suomi on pieni, teollinen maa, joka on kehittänyt itsensä ajan myötä ja on myös saavuttanut terveellisen talouden. Sen elintaso on yksi suurimpia maailmassa ja jatkaa kasvamistaan taloudellisesti. Vihreärikkaana maana, Suomella on rikkaat metsäalueet ja paksuja puita, jotka auttavat parantamaan sen taloutta entisestään. Puista huolimatta sillä ei kuitenkaan ole runsaasti vettä sekä hiiltä ja öljyä. Mineraalit ovat juuri ja juuri tarpeeksi. Vaikka hallitus pelaa ison osan Suomen talouden yksinoikeuden säilyttämisessä, maa perustuu suurimmaksi osaksi yksityisomistukseen ja yrittäjänvapauteen. Melkein 60% Suomen vientitavarasta myydään Euroopan maihin ja sen kaupankäynnillä on vahva kannatus. Kriittisimmät osavaltiot Suomen kaupankäynnin kannalta ovat Venäjä, Ruotsi, Saksa, Alankomaat, Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Kiina. Se on luokiteltu yksi parhaimmista taloussuoriutujista ja maa etsii aina tapoja lisätä sen kasvua. Sen kansalaisille annetaan huomattavasti tunnistusta kun Suomi jatkaa tiensä raivaamista yhdeksi parhaimmista elintasoisista maista. Teollinen tuottavuus ja korkea elintaso tulevat kasvamaan ja osavaltio etsii tietä luovuuteen. Suomi myös kehittää tuotteita moderneille markkinoille, kuten elektroniikkaa, online-pelejä, jne. 

Vientitavara

Vientitavara

Suomi on maa, jolla on vahva vientitavarakysyntä ja huomattavasti sen hintakilpailu, kotitalouden tulot ja rahoitustilanne antavat merkkejä kasvusta ja ansaitsee vakaan kehityksen ajanjakson aikana.  Suomalainen talous on lisääntynyt nopeasti ajan myötä ja se on 42. suurin kasvava vientitavaran toimittaja maailmassa. Nykyinen työllisyystilanne luultavasti kasvattaa kotitalouden todellista ostovoimaa, joka on tällä hetkellä noin 2%. Suomen väkiluku on pieni, mutta viime aikoina se on kasvanut noin 0.3 prosenttia vuodessa. Tuotanto asukasta kohti on samanlainen verrattuna moneen muuhun Euroopan maihin kuten Ranskaa, Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan ja Saksaan, vaikka se on hieman pienempi kuin Ruotsin. Suomen suurimmat vientitavarat sisältävät raakaöljyä, sahattua puuta, tietokoneita ja autoja, jotka muodostavat yhteensä $4,73B, kukin arvoltaan $1,85B, $1,86B, $1,43B ja $2,61B. Suurimpiin vientitavaroihin sisältyy myös kaoliinilla päällystetty paperi, $4,73B, valssattu teräslevy, $2,61B, raakaöljy, $3,47B ja pakatut lääkkeet, tuottaen vastaavasti $1,52B. Nämä vientitavarat valmistetaan enimmäkseen Saksaan, Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Alankomaihin sekä Kiinaan.Suomen talous on kasvanut viimeisen muutaman vuoden aikana. Viime vuonna, taloudelliset resurssit antoivat vaativamman tarkoituksen kuin normaalisti, sallien valtion nousta ylöspäin. Työllisyysaste on myös kasvanut mutta melko hitaasti verrattuna 2017-lukuun, jolloin kasvu oli poikkeuksellisen nopeaa.

Valmistus ja työvoima -sektori:

World Economic Forum Issa vuonna 2014

Suomen tärkein ala on tuotanto, joka auttaa kasvattamaan ja ylläpitämään ulkomaankauppaa. Se on suuri ja kukoistava ala ja se on tunnistettu ympäri maailmaa ja sijoittui toiseksi suurimmaksi huipputekniikan sektorin tuottajaksi vuonna 2004 heti Irlannin jälkeen. Sen johtaviin valmistusosastoihin kuuluvat elektroniikka, koneisto, kemikaalit, metsäteollisuus, ajoneuvot ja monta muuta teknistä tuotetta, varsinkin niitä jotka on valmistettu metallista. Suomella on suuri metsäalue, joka on erinomainen resurssi paperille ja maatalousalalle. Ruotsin jälkeen, Suomen talous on arvosteltu suurimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi Euroopassa ja sen tietotekniikan ja viestintäteknologian tuotanto, liiketoiminta-alue  ja kasvatustuotanto saivat huippuluokituksen World Economic Forumissa vuonna 2014. Työvoima on kuitenkin vähentymässä, varsinkin maatalouden alalla ja se vaikuttaa suureen osaan taloutta. Työvoiman odotukset valtiossa pysyvät alhaisina. Virtaus pysyy jäykkänä ja yritykset eivät keskity tuotantoon tai innovatiivisiin tuotantoihin. Vaikka Suomella on erinomainen taloudellinen tilanne, sitä ei sisällytetty 10 parhaimman Euroopan vapaimpien talouksien maiden listaan. Sen syyt sisältävät hallituksen menojen tason. Hallitus yrittää parhaansa selviytyäkseen, ensin alentamalla työvoiman kustannuksia, palauttamalla taloudellisen toteutettavuuden ennalleen ja lisäämällä tuotettavuuden tasoja teollisuuden tuotannoilla ja vientituloilla.

Tulevaisuudennäkymät:

Suomen nykyinen taloudellinen tilanne kasvaa edelleen vuosien saatossa. Vientikeskus kasvaa samalla kun dollarin vaihtokurssi vähenee ja lyhyt- sekä pitkäaikaiset korot tulevat nousemaan. Kuitenkin, hallinnon väliintulon teollisuuspuolen puute ja yksityisten omistuksien lisääntyminen laskee Suomen asemaa parhaiden talousmaiden joukossa. Maan säästöasteet pienenevät kohtalaisesti ja velkojen määrä kotitalouksissa kasvavat. Viennin määrä on muuttumatonta ja kauppa maailmalla, Suomi ilmeisesti jää jälkeen. Suurin riski, jonka Suomi kohtaa, on kansainvälisen toiminnan ympäristö poliittisen epävarmuuden kasvun vuoksi.

Suomalainen koulujärjestelmä

Esikoulu

Suomessa alaikäinen lapsi käy  esikoulua (puhekielessä eskari). Esikoulussa lasta valmistellaan varsinaisen koulun aloittamiseen opettamalla hänelle erilaisia uusia taitoja. Lapset oppivat muun muassa kirjoittamaan, lukemaan ja piirtämään. Jo esikoulussa tutustutaan joihinkiin kouluaineisiin, kuten kirjallisuuteen, matematiikan alkeisiin ja musiikkiin. Esikoulu järjestää myös retkiä luontoon ja juhlia. Lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät ja he saa uusia ystäviä, joiden kanssa ehkä myöhemmin käy samaa koulua. Lapsi myös arjen taitoja, kuten pukeutumaan itsenäisesti ja sitomaan kenkiensä nauhat. Esikoulun tarkoituksena on myös opettaa lapselle arvoja ja kehittää hänen oppimis -ja ajattelukykyään.

Peruskoulu ja jatko-opinnot

Suomessa on yleinen oppivelvollisuus. Se tarkoittaa,että kaikkien 7 vuotta täyttäneiden lasten on pakko käydä peruskoulua. Peruskoulu jaetaan ala-asteeseen (luokat 1 – 6) ja yläasteeseen (luokat 6 – 9). Peruskoulu on kaikille maksuton ja tasa-arvoinen. Tyttöjä ja poikia ei enää jaeta erillisiin kouluihin, kuten oli ennen, vaan kaikki opiskelevat samassa koulussa ja ryhmissä on sekä tyttöjä että poikia. Lapset ovat eritaustaisia: niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttotaustaisiakin, niin hyvätuloisista kuin vähävaraisista perheistä.

ala-asteet eivät enää jaa tyttöjä ja poikia

Kirjat ja vihot lapsille annetaan koulussa. Vanhempien tehtävänä on vain hankkia reppu ja kirjoitusvälineet. Lukuvuosi jakaantuu syys-ja kevätkauteen. Kouluruokailu on kaikille lapsille maksuton. Opiskelu alkaa aamulla klo 8 ja päättyy klo 16, mutta perjantai on yleensä lyhyempi päivä. Syyslukukausi alkaa elokuun puolivälissä ja kestää joulukuun loppuun asti. Silloin koulussa järjestetään joulujuhla, lapset saavat todistukset ja alkaa noin kaksi viikkoa kestävä joululoma. Kevätlukukausi kestää kesän asti ja sen päättyessä pidetään kevätjuhla. Syksyllä siirrytään seuraavaan luokkaan.Niiden oppilaiden, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, on mahdollista saada oman äidinkielen opetusta. Opetus toteutuu, jos siihen tarpeeksi moni haluaa osallistua. Voidaan myös yhdistää oppilaat saman kapungin eri kouluista. Maahanmuuttajat voivat käydä valmistavan luokan, ennen tavalliseen kouluun siirtymistä. Vieraana kielenä opiskellaan englantia, ylemmissä luokissa alkaa toisen kotimaisen kielen ruotsin opiskelu. Uskonnon voi korvata elämänkatsomustiedolla. Kotitehtävillä eli läksyillä pyritään tukemaan oppimista, mutta niitä ei anneta liikaa, joten oppilaalla jää aikaa harrastuksiin ja lepoon. Koko ajan ei olla koulussa, vaan tehdään retkiä erilaisiin kohteisiin. Oppiminen tapahtuu myös leikkien ja pelien avulla.

Ruotsin lukioissa ammattiin suuntautunut

Peruskoulun jälkeen voi mennä lukioon tai ammattikouluun. Lukiossa syvennetään ja kerrataan peruskoulussa saatuja tietoja, ja sen tehtävänä on valmistaa yliopistoon. Oppilaan on itse hankittava koulukirjat ja vihot, ja ilmoiduttava kursseihin. Lukio-opinnot kestävät 1 – 4 vuotta. Opintojen päätteeksi suurin osa oppilaista osallistuu ylioppilaskokeisiin. Ylioppilaskoetta on 4 pakollista: suomi äidinkielenä tai toisena kielenä, vieras kieli, reaaliaine ja toinen kotimainen kieli (ruotsi) tai matematiikka. Ylioppilatutkinnon hyväksytysti suorittanut saa ylioppilastodistuksen ja valkoisen lakin. Tämän jälkeen hän voi hakea yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Lukio toimii myös samoilla periaatteilla, kuin peruskoulu, esimerkiksi lukujärjestys ja arvostelu ovat samankaltaisia kuin peruskoulussa ja ruokailu on maksutonta. Ammattikoulussa suoritetaan ammattitutkinto ja sen suoritettuaan voi jatkaa ammattikorkeakouluun. Ammattikouluopetuksessa opetus on käytännöllistä ja usein tapahtuu erilaisissa työpaikoissa.Peruskoulussa ja lukiossa suoritetaan lukuvuoden aikana monia kokeita ja muita tehtäviä, joista saadaan numeroarvosana ja sanallinen palaute, jonka tarkoituksena on tukea oppimista. Arvosanojen asteikko on peruskoulussa ja lukiossa 4 – 10 ja yliopistossa tai ammattikorkeakoulssa 1 – 5. Ylioppilastutkinnossa käytetään latinalaista kirjainasteikkoa I – L,  joissa I tarkoiittaa “hylätty” ja L “erinomainen”. Suomen kouluissa oppilaita ei rangaista huonoista arvosanoista, vaikka aiemmin näin saatettiin tehdä.Kaikessa opetuksessa pyritään ottamaan huomioon oppilaan erityisominaisuudet, kuten lukihäiriö ta keskittymisvaikeudet. Tällaiset oppilaat saavat lisäaikaa esimerkiksi kokeissa, ja myös vaikeisiin aineisiin on mahdollista saada tukea. Opiskelijoiden hyvinvointia pyritään muutenkin tukemaan.Aikuiset voivat suorittaa aikuisperuskoulun ja aikuislukion sekä ammattiopinnot, esimerkiksi töiden ohella iltaopintoina tai verkossa. Suomessa toimii elinikäisen oppimisen periaate ja myös aikuisille annetaan mahdollisuus.