Suomen hallitus

Suomen hallitus on parlamentaarinen demokratia, jossa valtionpäämies on presidentti ja hallituksen päämies on pääministeri. Demokratia sisältää monipuoluejärjestelmän. Suomen poliittinen järjestelmä on paljon samankaltainen verrattuna Ranskaan sen vallan jakamisen pääministerin ja presidentin toimeenpanovallan perusteella. Pääministeri ja hänen yksitoista ministeriään nimitetään muodostamaan hallitus. Kansalaisten äänet auttavat valitsemaan pääministerin. Presidentti on kuitenkin vastuussa pääministerin valitsemisesta. Presidentin hallintokausi on kuusi vuotta. Monta poliittista puoluetta ottavat osaa äänestykseen ja valitut puolueet valitaan enemmistövaalina. Eniten ääniä saanut puolue voittaa enemmistöpaikat hallituksessa ja nimittää johtajansa pääministeriksi. Hallituksella on rajoitettu valta kun se tulee eduskunnan ohjaamiseen. Suomen perustuslaki antoi vallan presidentille kieltää päätöksen, jonka eduskunta on tehnyt, jonka eduskunnan enemmistöäänestys voi myös kumota. Monille naisille annetaan myös poliittisen edustajan asema lainsäädännöllisessä ja toimeenpanovallassa Suomessa.

Valtioneuvosto:

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Suomen hallinnon toimeenpanovallan valta jaetaan presidentin ja pääministerin välillä. Suomen valtioneuvosto on toimeenpanovalta, joka ohjaa Suomen hallinnon työskentelyä ja johtamista. Se valtuuttaa lainsäädännöllisten lakiehdotuksien kulkemisen eduskuntaan. Hallitus vastaa eduskunnalle ja yksittäinen epävarma liike voi hylätä sen. Sen itsenäisyyden jälkeen, Suomen senaatti muodosti hallituksen ja korkeimman oikeuden, mutta myöhemmin nimettiin uudelleen valtioneuvostoksi. Nauttiakseen mukavasta hallintotavasta, valtioneuvoston täytyy voittaa eduskunnan luottamus. Pääministerin valitsemat ministerit ovat vastuussa monesta ministeriöistä heidän allaan. Heidän täytyy olla Suomen kansalaisia ja olla tehnyt rehellistä ja kykenevää työtä maan vuoksi. Valtioneuvosto ohjaa ministereitä ja hallintoviranomaisia ja on vastuussa heidän teoistaan.Presidentin velvollisuuksiin kuuluu ulkopolitiikka, jota myös pääministeri sekä muut valtion virkamiehet operoivat. Hän on myös ylipäällikkö, joka valitsee valtion eri virkamiehet ja tuomarit sekä on myös vastuussa asevoimista. Presidentti ei voi toimia ilman ministerin lupaa, ja jos ministeri kieltäytyy antamasta lupaa, on mahdotonta presidentille toimia. Puuttuvan luvan takia presidentillä on kaksi vaihtoehtoa: suostua neuvoston päätökseen, tai hän voi hylätä päätöksen ja rakentaa uuden päätöksen  mieltymyksensä mukaan.Jokainen asia, jota pitää keskustella hallituksen kanssa, viidellä ministerillä on päätösvaltaisuus ja  keskustelu pidetään hallinnon auktoriteetin täysistunnossa. Loput vähemmän merkityksellisistä ongelmista keskustellaan ja ne ratkaistaan ministeriöiden sisällä. Täysistuntoja pidetään pääministerin läsnäollessa.

Lainsäädäntö- ja oikeuslaitos:

Suomen eduskunta

Suomalaisen hallituksen lainsäädäntövalta harjoittaa ylintä lainsäätöä. Se voi hylätä hallinnon ja jopa muuttaa perustuslakia. Se on yksitoiminen lainsäädäntö ja on vastuussa sekä hallituksen päätöksien hyväksymisestä että pääministerin valitsemisesta. Suomen kielellä, parlamenttia kutsutaan Eduskunnaksi.Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi ja se muodostuu 200 jäsenestä, jotka on valittu 15 vaalipiiristä. Jokaisen vaalipiirin äänestäjät on esitetty ja valitut ehdokkaat poliittisista puoleista luetellaan satunnaisesti. Äänestäjien pitäisi äänestää yksittäisiä ehdokkaita koko poliittisen puolueen sijaan. Ehdokas, joka saa eniten ääniä vaalipiirissä, voittaa istuimen. Poliittisien puoleiden istuimien määrän määrittää niiden ehdokkaat ja sen enemmistön edustaminen eduskunnassa. 15. vaalipiiristössä vain yksi jäsen valitaan ja paikka varataan Ahvenanmaan alueelle.  Hallituksen oikeuslaitos on itsenäinen valta ja se harjoittaa erillään muista haaroista. Päätökset muotoillaan laista. Suomi operoi sen oikeudellisen sektorin ‘kaksinkertaisen tuomioistuimen’ säännön mukaan ja on jaettu kahteen ryhmään: yleinen tuomioistuin ja hallintotuomioistuin. Se käsittää useita tuomioistuimia, sisältäen korkeimman oikeuden, käräjäoikeuden, muutoksenhakutuomioistuimen ja tavallisen siviili- ja rikosoikeudellisen tuomioistuimen. Se sisältää myös työtuomioistuimen, vakuutustuomioistuimen ja hallintotuomioistuimen. Presidentti valitsee tuomarin oikeudellisen valintakomitean ehdotuksien mukaan. Tuomarit valitaan kokemuksen perusteella ja heille annetaan pysyvä asema. Suomen oikeutta kutsutaan myös ‘kolmen portaan’ järjestelmäksi, koska siinä on kolme porrasta. Ensimmäinen porras sisältää ainoastaan yleisen tuomioistuimen, kun taas ensimmäinen ja toinen porras jaetaan hallintotuomioistuimeen ja yleiseen tuomioistuimeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.