Suomen moderni historia

Neuvostoliiton hajotessa 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, Suomen politiikka ja näin ollen myös talous koki mullistavia muutoksia. Ilmapiiri koko Suomessa oli vapaampi, ja Suomi alkoi saada enemmän ja vahvempia ulkopoliittisia suhteita. Suomen työttömyysaste tosin kasvoi kolmesta prosentista jopa 20, ja markan arvo laski. Suomi ja Neuvostoliitto tekivät sopimuksen hyvissä väleissä alkuvuodesta 1992, ja Suomen liittyessä Euroopan Unioniin asiat alkoivat taas järjestyä.Vuonna 2000 Suomen ensimmäinen naispresidentti, Tarja Halonen astui valtaan. Halonen keskittyi urallaan erityisesti ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Tarja toimi tasavallan presidenttinä kolme kautta, vuoteen 2012 asti, jolloin nykyinen presidentti Sauli Niinistö astui valtaan. Niinistö hävisi aikaisemmissa, vuoden 2006 vaaleissa, Haloselle vain neljällä prosentilla äänistä. Halosen suosio oli huipussaan vuoden 2003 joulukuussa, jolloin kyselyiden mukaan jopa 88 % suomalaisista oli tyytyväisiä Halosen toimintaan.Vuoden 2003 Eduskuntavaalit muuttivat taas hallituksen poliittista koostumusta. Anneli Jäätteenmäen johtamaan hallitukseen ei enää kuulunut Kokoomus, ja Jäätteenmäen kerrotaan käyttäneen niin sanotusta Irak-vuodosta saamia tietojaan Paavo Lipposta vastaan. Uusi hallitus koostui Keskustan, Sosiaalidemokraattien ja Ruotsin kansanpuolueista. Jäätteenmäki joutui pian eroamaan roolistaan poliittisten paineiden alla, Irak-kohun levitessä, ja vuoden 2003 kesäkuussa Matti Vanhanen valittiin uudeksi pääministeriksi ja johtamaan hallitusta. Lyhyen hetken vuonna 2003 Suomi oli ainoa valtio Euroopassa, jolla oli niin naispresidentti, kuin naispääministerikin.Vuoden 2007 Eduskuntavaaleissa Kokoomus sai taas tarpeeksi kannatusta noustakseen takaisin hallitukseen, ja Sosiaalidemokraattien kannatus laski. 20 ministeristä jopa kahdeksan edusti Kokoomusta ja toiset kahdeksan Keskustapuoluetta. Myös Vihreiden ja Ruotsin kansanpuolueen ministereitä kuului hallitukseen.

100-vuotispäiväänsä

Suomi juhli 100-vuotispäiväänsä vuonna 2018, ja ympäri maata järjestettiin juhlavuonna erilaisia tapahtumia. Sadassa itsenäisessä vuodessaan Suomi kasvoi köyhästä maatalousmaasta moderniksi hyvinvointivaltioksi, ja tätä kasvua kuvataan muun muassa Yle Areenan lukuisalle kielelle käännetyllä videolla. Videolla kuvitteellisten Virtasten suku kasvaa Suomen mukana.Suomi on jatkuvasti ykkössijoilla muun muassa hyvinvointitilastoissa, ja pitkän itsenäisyytensä, kukoistavan teknologiaosaamisensa, sekä kasvavan matkailualansa ansiosta Suomi on yksi ”uuden Euroopan” suurista menestyjistä. Suomella on vielä paljon tarjottavaa, niin kansalaisilleen kuin elämänjanoisille matkaajille. Suomi tunnetaan maailmalla sisukkaista, vahvoista kansalaisistaan, jotka eivät luovuta tai kerskaile turhasta. Konkreettisesti Suomi tunnetaan saunoistaan ja salmiakistaan, mutta sisu on se, minkä suomalaiset ovat kantaneet mukanaan niin Talvisodan, kuin laman läpi.

Suomi ja EU

Vuonna 1991 tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja kaksi kolmesta suurimmista puolueista, Keskusta ja Sosiaalidemokraatit vastustivat Euroopan Unioniin liittymistä, ja puolsivat Euroopan talousalueen (ETA) sopimukseen liittymistä. Neuvostoliiton hajoamisen ja Ruotsin liittymishakemuksen seurauksena mahdollisuudet ja tarpeet liittyä alkoivat kasvaa.Suomi lähetti oman hakemuksensa vuonna 1992, ja sai hyväksynnän vuonna 1994. Virallisesti Suomi liittyi Euroopan Unioniin yhdessä Itävallan ja Ruotsin kanssa tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1995. Esko Aho oli tuolloin Keskusta-Konservatiivien johtaja ja Suomen ohjaamista EU:hun pidetään hänen suurimpana saavutuksenaan.

Suomi ja EU

Euroopan Unionin laajentuminen vuonna 2004 johti isoon keskusteluun Suomen turvallisuuspolitiikasta. Suomen eteläiset naapurit Viro, Latvia ja Liettua liittyivät tuolloin EU:n lisäksi myös NATO:on. Euroopan Unionin perustuslakia muutettiin, ja se hyväksyttiin kesäkuussa 2008 Lissabonin sopimuksessa.Nykyisin Euroopan Unioniin kuuluu, Suomi mukaan lukien, 28 Euroopan maata. Kaikki Unionin toiminta perustuu perussopimuksiin, jotka jokainen jäsenvaltio allekirjoittaa vapaaehtoisesti. Euroopan komissiossa Suomea edustaa Jyrki Katainen, joka vastaa työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä. Komission jäsenet eivät aja vain oman maansa etuja, vaan koko Euroopan Unionin etuja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.