Uskonto Suomessa

Suomessa yleisin uskonto on evankelis-luterilaisuus. Reilu 70% Suomen väestöstä ovat kristittyjä. Miten uskonto näkyy suomalaisten arjessa ja juhlapyhien vietossa? Entä onko Suomessa muita uskontoja ja ovatko ne yleisiä saati tuttuja kaikille suomalaisille? Tutkaillaan hieman Suomessa vallitsevaa uskonnollisuutta ja sen tilannetta nykypäivänä. Uskonnollisuus on vähentynyt viime vuosien aikana, mutta kirkot ovat edelleen voimissaan ja niiden toiminta on aktiivista ympäri maan. Katsotaan hieman Suomen uskontokulttuuria.

Kristittyjen maa

Suomalaiset ovat pääosin kristittyjä. Tämä tarkoittaa noin 70 % osuutta kaikista suomalaisista. Suomalaiset lapset liitetään yleensä kasteessa kirkkoon ja myöhemmin he käyvät rippikoulun. Tämä oikeuttaa kummiksi ryhtymisen sekä kirkossa naimisiinmenon. Lapsen kastaminen kuuluu monen suomalaisen suvun perinteisiin, jota pidetään vahvasti yllä sukupolvelta toiselle.

Mutta miten muuten uskonto ilmenee suomalaisten elämässä? Pääosin juhlapyhien, hätäapujen ja erilaisten tapahtumien kautta. Joulu on otollista aikaa kirkollisille perinteille ja niinpä monet käyvät joulukirkossa. Jouluun liittyy muistelu sen alkuperäisiin, uskonnollisiin kertomuksiin liittyen. Joulua viettävät myös ne suomalaiset, jotka eivät ole kovin uskonnollisia. Tosin joulunvietto on kokenut muutosta suomalaisten kodeissa. Kristinusko näkyy myös muunmuassa Pääsiäisen vietossa. Jumalanpalveluksissa käy säännöllisesti sen sijaan vain pieni osa suomalaisista.

Evankelis-luterilainen kirkko tekee Suomessa paljon työtä vähävaraisten ja muiden auttamiseksi. Suomalaiset osallistuvatkin yleisesti hyvin kirkon järjestämiin tapahtumiin, kuten leireihin ja esimerkiksi lapsille järjestettyihin iltoihin. Tällaisissa tapahtumissa käy myös ei-uskonnollisia perheitä ja henkilöitä. Kirkon järjestämiä tapahtumia voivat olla esimerkiksi päiväleirit, perheiden illat, kerhot, kuten askartelu- ja kokkikerhot. Kirkko antaa apunsa myös elämässä kamppaileville ihmisille ja sitä pidetäänkin puolueettomana tukipilarina, jonka puoleen voi kääntyä.

Kirkko auttaa ihmisiä myös erilaisten lahjoitusten kautta. Lapsiperheille jaetaan ruokaa ja köyhille ja kodittomille järjestetään keräyksiä, joissa jaetaan esimerkiksi lämpimiä talvitakkeja ja muita vaatteita. Ruoka-apu auttaa ja moni suomalainen on kiitollinen kirkon tarjoamasta avusta, oli uskonnollinen tai ei. Kirkkoa pidetään yleisesti ottaen kaikkia tasapuolisesti auttavana tahona.

Muut uskonnot Suomessa

Suomen toisiksi yleisin uskonto on ortodoksisuus, vaikka ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien ryhmä onkin vain reilun 1 % kokoinen. Suomen ortodoksinen kirkko on toinen Suomen uskonnoista jolla on veronkanto-oikeus. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset voivat maksaa kirkollisveroa evankelis-luterilaiselle tai ortodoksiselle kirkolle. Suomessa asuu myös jonkin verran muslimeja. Heidän lukumääränsä on kymmenien tuhansien luokkaa. Juutalaisia löytyy väestöstä parintuhannen hengen verran. Myös katolilaisuus, helluntailaisuus ja Jehovan todistajat ovat Suomen sisällä törmättäviä uskonnollisia yhdyskuntia.

Suomalaisten suhtautuminen islamiin vaihtelee. Monet ovat esimerkiksi kokeneet moskeijan rakentamisen kotinsa lähialueille kielteisenä tai erittäin kielteisenä. Monet suomalaiset haluavat pitää suomalaisen kulttuurin vallitsevana ja kunnioittavat tätä ja moskeijaa pidetään joissain määrin sitä uhkaavana. Ilmiö on yleistä varsinkin 1960-70 -luvuilla syntyneiden keskuudessa.

Uskonnonvapaus

Suomessa vallitsee uskonnonvapaus. Tämä tarkoittaa, että jokainen saa itse valita, mihin uskontoon kuuluu ja harjoittaa sitä. Kenenkään ei kuitenkaan ole pakko kuulua mihinkään uskontoon.Kun perheeseen syntyy lapsi, saavat vanhemmat päättää, mihin uskontoon lapsi kuuluu. 18-vuotiaalla on kuitenkin oikeus valita ja vaihtaa uskontonsa.

yhä enemmän kristittyjä hylättyjä kirkkoja

Kirkkoon kuuluvien määrä on viime vuosina vähentynyt. Ilmiö on yleistynyt varsinkin kaupunkialueilla. Helsingin 26-45 -vuotiaista vain noin alle puolet kuuluvat kirkkoon. Kirkosta eronneet ovat ilmoittaneet syyksi sen, että he eivät ole uskonnollisia tai eivät usko Jumalaan. Moni kokee, ettei kirkko merkitse heille juurikaan mitään. Lisäksi kirkollisveron maksaminen tuntuu varsikin Jumalaan uskomattomista henkilöistä tarpeettomalta. Jotkut myös kokevat olevansa eri mieltä kirkon linjausten tai päätösten kanssa.