Suomen talous

Suomen talous

Suomen kansantalous muodostuu pääasiassa yksityisestä elinkeinoelämästä. Suomi on menestyvä teollisuusmaa ja se on myös erittäin hyvä esimerkki siitä, miten toimiva markkinatalous voidaan saavuttaa. Suomen elintaso on noussut todella huimasti vuosikymmenten aikana ja Suomi kuuluu tänä päivänä maailman rikkaimpien ja kehittyneimpien maiden joukkoon.

Tätä ei kuitenkaan saavutettu helpolla, vaan Suomikin on joutunut kohtaamaan monenlaisia vastoinkäymisiä matkansa varrella. 1990-luvun alun lama koetteli maata erittäin pahasti ja monet sen seurauksista näkyivät kansantaloudessa pitkän aikaa. Lama avasi kuitenkin uuden mahdollisuuden, kun maailmantaloudessa alkoi laman jälkeen pitkä kasvun ajanjakso. Tällöin Suomi lisäsi vientiään monilla aloilla ja samalla verotulot kasvoivat.

Suomi oli kuitenkin onnistunut jo ennen lamaa kehittämään hyvän ja toimivan infrastruktuurin, johon kuuluu sekä tiet, rataverkosto, vesiväylät että lentoliikenne. Hyvä infrastruktuuri mahdollistaa yhteiskunnan hyvän ja toimivan liikkumisen, jolloin myös myytävä tavara saadaan helposti liikutettua ympäri maata ja ulos sieltä. Huono infrastruktuuri heikentää monen, esimerkiksi kehitysmaiden, kehittymistä ja kansantalouden kasvua.

Suomessa on aina kannustettu yrittäjyyteen ja moni menestystarina onkin syntynyt aluksi hyvin pienenä yrityksenä. 1990-luvun alun jälkeen tehtiin todellinen läpimurto suomalaisessa elektroniikkateollisuudessa ja Nokialla oli merkittävä rooli tässä. Kansainvälisen kilpailun kiristyessä, Suomi pystyi toimittaman laadukkaita tuotteita ja ammattitaitoa ympäri maailmaa. Talouden painopiste globaalisi alkoi myös siirtyä enemmän palveluiden puolelle.

Työmarkkinat ovat hyvin järjestäytyneet Suomessa. Naisten osallistuminen työmarkkinoille on kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna erittäin hyvässä asemassa Suomessa. Naisten osallistuminen on aktiivista ja heistä moni on myös yrittäjä. Vaikka työttömyysluvut on pystytty pitämään jokseenkin alhaisina viime vuosikymmenten aikana, on vaikea vielä sanoa mitä seurauksia globaalilla koronakriisillä on näihin lukuihin.

Toimialat ja talouden osa-alueet

Toimialat ja talouden osa-alueet

Suomen bruttokansantuote on noin 40 600 euroa asukasta kohti. Se on kokenut muutaman merkittävän notkahduksen viime vuosikymmenten aikana. Ensimmäinen niistä oli 1990-luvun alkupuolen lama, jolla oli merkittävä vaikutus kansantalouteen. Seuraava notkahdus koettiin vuonna 2009 Amerikasta alkaneen taantuman ja Euroopan velkakriisin seurauksena. Kolmas merkittävä notkahdus tulee tapahtumaan koronakriisin myötä, mutta tarkempia tietoja sen seurauksista ei vielä ole.

Suomen bruttokansantuote jakaantuu pääasiassa kolmeen eri toimialaan. Näitä ovat alkutuotanto, joka vastaa noin 3 prosentista, jalostus, jonka suuruus on noin 28 prosenttia ja palvelut, jotka kattavat suurimman osan bruttokansantuotteesta 69 prosentilla.

Alkutuotantoon kuuluu maatalous, metsätalous ja kalatalous. Näistä erityisesti metsätalous on hyvin merkittävässä asemassa Suomen viennin kannalta. Maatalouteen omat haasteensa tuovat ilmasto ja nykyään Euroopan Unionin luomat tarkat säännöt ja määräykset. Tilojen keskikoko onkin Suomessa huomattavasti muuta Eurooppaa pienempi.

Jalostuksen alle kuuluu kaikki eri teollisuuden alat, joista erityisesti teknologiateollisuus on kasvanut todella paljon aina laman jälkeen. Suomalainen teknologiaosaaminen onkin maailman huippuluokkaa ja arvostettua ympäri maailmaa. Metalliteollisuus, kemianteollisuus ja metsäteollisuus ovat kaikki suuressa asemassa jalostuksen toimialasta puhuttaessa.

Palvelutuotanto on merkittävä työllistäjä Suomessa, sillä sen alaisena työskentelee jopa lähemmäs 2 miljoonaa suomalaista, suurin osa heistä yksityisellä puolella. Yksityiset palvelut kattavatkin kolmanneksen kaikista Suomessa tarjottavista palveluista. Kaupan arvo lähenee 17miljardia ja muut suuret toimialat ovat liike-elämän palveluja, kiinteistöpalveluja sekä kuljetukseen ja tietoliikenteeseen liittyviä palveluja.

Tulevaisuus on tällä hetkellä ympäri maailmaa hyvin epävarmaan koronakriisin ravistellessa maailmantaloutta. Suomi kokee myös osansa tästä globaalista kriisistä ja sen talouskehitys on melko heikko tällä hetkellä. On mahdoton sanoa vielä pitkän ajan vaikutuksista. Toipuminen vie todennäköisesti kauan, mutta toisaalta talouden rakenteiden muuttuessa, voi täysin uusia mahdollisuuksia avautua. Se vaatii kovaa työtä, mutta Suomi tekee kaikkensa hallitakseen tilanteen.